Jokainen tietää arvonsa työskentelipä hän tehtaassa, pellolla, kuljetuksissa, kaupan alalla tai suunnittelijana toimistossa. Olipa opettajana, tutkijana tai työntekijänä terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa. Tai huolehtiiko ruokahuollosta, siivouksesta, kiinteistönhoidosta. Työskentelipä kulttuurin tai tiedonvälityksen alalla. Ilman heitä ei yhteiskunta pyöri kunnolla päivääkään.
Sellainen yhteiskunta on aikansa elänyt, joka ei anna mahdollisuutta toteuttaa itseään työskentelemällä sen täysivertaisena jäsenenä. Nyt lähes 400 000 on Suomessa työttömänä. 60 000 nuorta on syrjäytetty täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Jokainen syrjäytetty nuori tulee maksamaan arvioiden mukaan miljoona euroa. Humaani yhteiskunta takaa myös ihmisoikeudet kaikille jäsenilleen työkyvystä riippumatta.
Arkitietoisuudessa sijoittajat näyttävät hyväntekijöiltä, joita ilman ei tulla toimeen, jotka työllistävät meidät. Arkitajunnassa aurinko näyttää myös kiertävän maata, tosiasiassa näin ei tapahdu. Yhtä vähän sijoittaja on välttämätön hyväntekijä. Sijoittaja on saalistaja, joka pelaa kapitalistisen tuotannon synnyttämällä voitolla, josta saa osuutensa korkoina ja osinkoina. Voitontavoittelu on kapitalismissa myös ainoa motiivi pitää tuotantoa yllä. Se pakottaa meidät ympäristön kannalta tuhoisaan tuotantoon tuotannon vuoksi. Se on talouden kasvupakon perimmäinen syy. Huhtikuun viides päivä Suomi on käyttänyt tämän vuoden kestävät luonnonvarat. Ainoa keino vapautua tästä pakosta, on vapautuminen tuotantoa hallitsevasta voitontavoittelusta, kapitalistien yksinvallasta. Siihen pitää löytää demokraattiset keinot, joita tavalliset ihmiset voivat kannattaa. Silloin voimme siirtyä rahan vallasta kansan valtaan.
Kirjoittaja on Hannu Ketoharju SKP:n ehdokas nro 67 Savo-Karjala
Epäonnisen lapiomies-kullankaivajan kyyneleet ovat ymmärrettäviä, mutta se valitusten ja kyynelten määrä minkä kaivosteollisuus vuodattaa, on
kohtuuton. Esimerkiksi Paavo Lipposen (sdp) hallitus möi nykyrahassa 200
000 euron kauppahinnalla Kittilässä olevan kultaesiintymän, jonka arvo nykyisen omistajan kanadalaisen Agnico Eagle Minesin mukaan on noin 5 miljardia euroa. Tästä huolimatta yhtiö valittaa kovaa kohtaloaan, koska pikavoittoja ei ole tarjottu.
Sanomalehti Karjalaisen lisäksi kaivosyhtiöiden valitusvirren ovat nähneet kaikki sähköistä viestintää ja lehtiä lukevat ihmiset ympäri Suomen (Aamulehti, Lapin Kansa, Kaleva, Satakunnan Kansa, Ilkka.fi, Turun Sanomat, Länsi Suomi, Pohjalainen.fi, Kainuun Sanomat, Hämeen Sanomat). Näin kertoo Pro Heinävesi-yhteisö omissa viesteissään (pro heinävesi-Facebook).
Kaivostoiminnan idea kestää aikaa huonosti. Ympäristötuhot ovat sen sijaan ihmisen kannalta ikuisia. Puolet ympäristöriskejä aiheuttavasta kullasta kaivetaan, rikastetaan ja jalostetaan harkoiksi sijoittajia varten, sekä haudataan pankkiholviin. Loput kullasta päätyy lähes täysin koruiksi.
Miksi kaivosteollisuus Suomessa on hyökkäämässä myös grafiittiesiintymien kimppuun? Vastaukseksi on annettu selitys, koska EU:iin tuodaan grafiittia, emme voi kieltäytyä näiden esiintymien hyväksikäytöltä. Grafiittia tarvitaan akkuihin ja tässä teollisuudessa on aukeamassa lähivuosina 200-300 miljardin euron liiketoiminta.
Oma kysymykseni on: pitääkö meidän uhrata puhdas vesi ja ympäristö sen vuoksi, että saksalaiset saisivat paahtaa pitkin moottoriteitä sähköautoilla 200 km/t? Nyt turvaudutaa bensiiniin ja dieselpolttoöljyyn. Miksi rekka-auton kuljettajalle riittää 7 hevosvoimaa 1000 kilogrammaa kohti (7 hv/t), mutta bemarikuskilla on oltava 200 hv/t?
Tiedot juomakelpoisen veden puutteesta ja kuivuuden vaivaamista alueista kaikilla mantereilla kertovat ympäristön suojelun tarpeesta meillä Suomessa. Kauppatavarana grafiittia on maailmalla riittävästi ja kulta on haudattu luonnon toimesta ympäristöystävällisesti.
Martti Vaskonen
punaisetsanomat.wordpress.com 