Suomi karkuteillä ydinasekieltosopimuksesta

121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kehottaa Suomen eduskuntaa ja hallitusta toimimaan ydinasekieltosopimukseen liittymisen puolesta, nyt kun YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astui voimaan 22.1.2021. ”Ydinasekieltosopimuksesta oletetaan muodostuvan osa kansainvälistä lainsäädäntöä, joka asettaa normin myös sopimukseen kuulumattomille maille”, toteaa ICAN Finland -verkoston koordinaattori Kati Juva. 

Sitäkin ihmeellisempää tämä Suomen pidättyväisyys on, kun suomalaisten suuri enemmistö, yli 80 prosenttia ihmisistä kannattaa sopimusta. Sopimuksen on allekirjoittanut maailman valtioiden suuri enemmistö . Yksikään ydinasevaltioista ei ole sitä allekirjoittanut.

Sopimusta ajanut International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -järjestö sai vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinnon.

Voisiko Suomen pidättyvyyden taustalla olla sama ”tekijä”, joka vaikutti Ruotsiin? Sen on epäilty joutuneen kovan ulkopuolisen painostuksen kohteeksi, kun se oli mukana neuvotteluissa – toisin kuin Suomi – ja ilmoitti liittyvänsä sopimukseen. 


Svenska Dagbladet raportoi vuoden 2017 elokuussa, että Yhdysvaltain silloinen puolustusministeri James Mattis varoitti kirjeessään puolustusministeri Peter Hultqvistille, että Ruotsin liittyminen ydinkieltosopimukseen vaarantaisi läheisen puolustusyhteistyön Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. 

Ruotsalaisen lehdistön mukaan vastaavia varoituksia tuli vuoden 2017 aikana useaan otteeseen Yhdysvalloista ja muista Nato-maista.  Ruotsi ”vetikin länget pään yli” ja luopui allekirjoituksesta. 

Puolustusministeri Mattis kävi myös Suomessa puolustusministeri Jussi Niinistön ja presidentti Sauli Niinistön vieraana vuoden 2017 lopulla. 

Suomen kantaan vaikuttaa tietenkin myös maamme historian suurin asekauppa. Ilmavoimien himoitseman F-35 koneen hankintaa ei saa vaarantaa poikkipuolisella asenteella Yhdysvaltojen ydinaseisiin. 

Nato-kumppanuudessa, jatkuvissa yhteisissä sotaharjoituksissa ja kilpavarustelussa menetämme ulkopoliittista liikkumavaraa ja mahdollisuuden harjoittaa itsenäistä rauhanpolitiikkaa. Joudumme suurvaltojen pelinappulaksi.

Hannu Ketoharju