Yhteistyötä vai “kaukovaikuttamista”?

Suomen ulkopolitiikkaan kuulunut lähialueyhteistyö on vaihtunut “kaukovaikuttamiseen”, mikä on sotilaallinen termi. Käytännössä asia kävi selväksi meille Venäjän Karjalan Kostamukseen matkustaneille siten, että Kostamuksesta  Venäjän Postitoimistosta emme voineet lähettää postikortteja Suomeen. Miksi ei? Tätä kysyin Suomen ulkoministeriöstä sähköpostilla  (pakotteet.um@formin.fi)  seuraavasti: miksi Suomeen Venäjän Posti ei lähetä postikortteja, kuka Suomen viranomaisista voi asian selvittää ja kenelle kuuluu asiaan liittyvät neuvottelut ja milloin ne alkavat?

Postitoimistossa meille kerrottiin, että Ruotsiin voi postikortin lähettää, mutta ei Suomeen. Ruotsiin lähetetty postikortti varustettiin 70 ruplaa maksavalla postimerkillä (noin 1,1 euroa) ja sen sanottiin menevän perille. Jouduin lähettämään Suomeen menevät postikortit kotimatkalla rajanylityksen jälkeen Kontiomäestä. Postimerkin hinta kotimaan postissa 2,1 euroa.

Sanktioiden pakote-vastapakote kierteen mukana meiltä tavallisilta kansalaisilta on viety postiyhteydet ja vaikeutettu yhteydenpitoa sekä matkustamista Venäjälle kaikin tavoin. Paluu normaaliin on jossain vaiheessa tehtävä ja siihen ei vihanlietsonta, raja-aitojen rakentaminen tai vierailujen estäminen auta. Postikuljetukset eivät kuulu EU:n määräämiin pakotteisiin.

Hervannalla, Kontulalla tai Kostamuksella ei ole ulkoisesti paljon eroa

Suomi-Venäjä lähialueyhteistyönä voi nähdä  Kostamuksen kaupungin ja vastavuoroisesti Raahen Rautaruukin rakentamisen 40 vuotta sitten. Rautaruukki on työllistänyt 4000 ihmistä toimintansa aikana eli työvuosia on meille kertynyt 160 000. Tulos ei ole huono myöskään ruotsalaisten sijoittajien mielestä, koska ovat ostaneet Rautaruukin kokonaan omakseen.

Pääministerin ohje “kaikkien on kärsittävä” sopii huonosti tähän aikaan, missä tulo- ja terveyserot kasvavat ja kansalaiset ovat sähkö- ja energiayhtiöiden avointa riistaa. Tämän vuoksi matkustusrajoitukset “kansallisen turvallisuuden” nimissä tulee lopettaa ja pakotteet suunnata laillista ryöstöä tekeviin yhtiöihin.

Martti Vaskonen

kansanedustajaehdokas 2023 vaalissa, Suomen kommnunistinen puolue SKP

Teksti ja kuvat Martti Vaskonen 17.11.2022

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Kuluvan talven aikana on spekuloitu, kuinka Venäjä vaikuttaa kevään vaaleihin Suomessa. Kyllä, kyllä Venäjä vaikuttaa pelkällä olemassaolollaan Suomen vaaleihin, sitä todistaa nyt vaalien alla julkistettu Venäjän Voima-raportti. Supon johtaja ei tosin usko merkittäviin vaikutusyrityksiin. Poimin muutamia kiinnostavia kukkasia raporttia käsitelleestä isosta uutisesta Karjalaisessa otsikolla ”Venäjä on Suomelle uhka kaikissa oloissa”.

Raportin mukaan ”Suomessa asevoimalla puolustetaan omaa maata”. Kuten osallistumalla sotilaallisesti liittoutumattomana maana sotilasliiton kanssa kasvaviin harjoituksiin. Huippuna tänä keväänä Yhdysvaltojen johdolla Venäjän rajan tuntumassa järjestettävät Bold Quest-harjoitukset maassamme. Raportissa vielä ihmetellään Venäjän kielteistä reaktiota kasvavaan Nato-johtoiseen harjoitteluun.

Tutkijat pitävät jännitteiden lisääntymistä selvänä ja Venäjällä raportin mukaan on ”intressejä vaikuttaa Suomen tuleviin päätöksiin ja linjauksiin”. Totta kai Venäjää kiinnostaa, mitä rajanaapuri aikoo tehdä. Vaikuttaminen on ollut valtioiden välillä tapana maailmansivu, sitä varten syntyi diplomatia. Tutkijoiden mukaan pitää tulevaan hallitusohjelmaan kirjata Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuus. Sen valmistelun estänyt kirjaus palvelee raportin mukaan ”Venäjän tavoitteita”. Väheneekö näintutkijoiden mielestä Venäjän kiinnostus vaikuttaa ”Suomen päätöksiin ja linjauksiin”? Tutkijoiden mieleen ei näytä juolahtavan geopoliittisista syistä johtuva Suomen sotilaallisessa liittoutumattomuudessa piilevä maiden yhteinen hyöty.

Melkeinpä parhaana kukkasena voi pitää raportin ajatusta taloudellisesta riippuvuudesta Venäjään varsinkin energiakauppojen vuoksi. Tutkijoiden mukaan näin ”juurrutetaan Suomeen venäläistä läsnäoloa ja tulevaa pehmeää valtaa”. Siitä jo voi päätellä kenen asialla nämä tutkijat ovat. Yhdysvallathan pyrkii innolla löytämään särötysmenetelmällä tuottamalleen maakaasulle ja öljylle markkinoita Euroopasta.

Yhdysvallat on ”läsnäolon ja pehmeän vallan lisäksi” tarjonnut sotilasyhteistyötä ja jatkuvaa yhteistä harjoittelua myös Suomen maaperällä. F-35 hävittäjien hankintaan sidottu 30-40 miljardia tuleviksi 30 vuodeksi on uskomaton ”orjasopimus” Yhdysvaltojen kanssa, jota eliittimme ajaa.

Karjalaisen mukaan raportti painottaa Venäjän asevarustelun kasvaneen reaalisesti vuodesta 2010 myös talouden kokoon nähden. Raportista ilmeisesti puuttuu tarkastelun kannalta ihan oleellinen tieto, että Venäjä leikkasi puolustusbudjettiaan vuonna 2017 talousvaikeuksien vuoksi neljänneksellä ja se taso pysyy jatkossakin. Tutkija Pekka Visurin mukaan kyseessä on ollut armeijan modernisointiohjelma. Suurvaltajännitteiden vuoksi vähennyksiä tuskin tulee, ellei ilmapiiri muutu liennytyksen suuntaan. Joten Venäjän uhka säilyy ja omalla varustelullamme ja jännitystä kiristävällä politiikallamme pahennamme sitä.

Tutkija Sinikukka Saaren mukaan ”on tärkeää käydä rehellistä ja avointa keskustelua myös tärkeistä asioista”. Siihen voi yhtyä. Ministeri Erkki Tuomiojan sanoin Venäjän lisäksi tarkastelussa on otettava huomioon muutkin toimijat koska elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa.

“Venäjä on Suomelle uhka kaikissa oloissa”.

Pietarhovi kesäkuu 2018. Kuva Asko Julkunen

“Venäjä on Suomelle uhka kaikissa oloissa”.

Keskiviikon 13.3. aamutelevisiossa sentään puhuttiin Venäjästä maltillisemmin ja koko globaaliin maailmankuvaan, ympäristöpolitiikkaan, ilmastonmuutokseen ja pakolaisongelmaan uhkakuvat liittäen; uhka kun ei tule ainoastaan idästä eikä ole edes etupäässä sotilaallinen, vaan jotakin aivan muuta. Onneksi upseeriasiantuntijan ohella televisiohaastateltavana oli myös Aleksanteri-instituutin johtaja ja pätevä Venäjä-tuntija Markku Kangaspuro. Minkähän vuoksi muuten juuri sotilaat on tuotu viime vuosina niin usein Venäjää kommentoimaan? Ai niin, Venäjä-Venäjä-Venäjä-uhkan takia tietenkin.

“Asiantuntijaraportissa” korostetaan kahden maan arvojen ja maailmankuvien täydellistä ero. Näinköhän oikeasti on? Eikö raaka kapitalismi, yksilökeskeinen kilpailuttamista korostava päätöksenteko ja globaalin markkinatalouden saneluvalta lopultakin yhdistä niin moskovalaisia kuin helsinkiläisiäkin pääomapiirejä ja ylimpiä poliittisia päättäjiä? Viis koulutuksesta ja terveydenhoidosta! Aika samalla tavalla myös molempien maiden ruohonjuuritason oppositiossa oikeasti ajatellaan, sillä kansan reaktioista päätellen tyytymättömiä harjoitettuun politiikkaan piisaa molemmin puolin rajaa

Vaalit ja Nato

Ei voi välttyä ajatukselta, etteikö uusi Venäjän uhka-raportti olisi tuotu julkisuuteen nimenomaan Suomen tulevia eduskunta- ja EU-vaaleja ajatellen, aivan kuin perustelemaan myös Nato-hakemusta ja tulevia hävittäjähankintoja, joita puolustusministeri niin kiihkeästi ajaa. Suuret oikeistopuolueet näyttävät kannatuksen huvetessa turvautuvan ulkopolitiikkaan siinä missä muuan UKK aikoinaan (?), siis kansaa Venäjällä pelotellen. Suomen geopoliittisesta asemasta ja lähihistoriasta johtuen sisä- ja ulkopolitiikan keskinäistä kytkentää esiintyy aina vaihtelevasti…

Raportin epäsuora viesti vaalien aattona Suomen liittämisestä Natoon on kaikessa “epäsuoruudessaan” suoraa puhetta Naton kannattajien laariin ja sen porukan puoluepoliittinen kotipesä lienee tuttu (?). Tässäkin aseena on ulkopoliittinen linjanveto, jossa ei oteta huomioon rajanaapurimme perinteistä pitkän linjan politiikkaa, vaan ainoana seikkana korostetaan Venäjän voimapolitiikkaa ja “turvallisuusriskiä” elllemme liittoudu selkeästi ja sotilaspoliittisesti länteen .

Jonkimmoisena Venäjä-tuntijana ja historioitsijana voisin näihin uhkaraportin eri uhkakuviin sanoa sen verran, että

  1. Luoteis-Venäjällä on varsin rauhallista eikä susirajalla näy edes pahempaa bensa- tai rekkarallia, tankeista puhumattakaan…
  2. Äiti-Venäjä ei näytä lähiaikoina minkäänlaisia hajoamisen merkkejä, ei nyt eikä putinilaisen kauden päätyttyäkään…
  3. Maapallon hupenevia resursseja jaettaessa on erinomaisen tärkeää että harrastetaan mieluummin laajamittaista (ympäristö)yhteistyötä ergiakysymyksissäkin kuin että niistä soditaan tai uhkaillaan…
  4. Kaupan ja kulttuurin yhteistyö ja vaihto on harvemmin muodostanut uhkaa Suomen ja Venäjän välille, joten se olkoon edelleenkin alue, jolle kannattaa panostaa…

Pentti Stranius, Joensuun virallinen Öisinajattelija

Artikkelikuva Kädet pois kansan taskuista, Asko Julkunen

Punaiset Sanomat toimii köyhien, kipeiden ja yhteiskunnan eriarvoisuuteen kyllästyneiden ihmisten julkaisuna. Kirjoitusten aiheet ja vastuu niiden sisällöstä ovat kirjoittajilla. Yhteyshenkilö on Martti Vaskonen punaisetsanomat (at) gmail.com.