Mielipide kommunismista

Jokainen tietää arvonsa työskentelipä hän tehtaassa, pellolla, kuljetuksissa, kaupan alalla tai suunnittelijana toimistossa. Olipa opettajana, tutkijana tai työntekijänä terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa. Tai huolehtiiko ruokahuollosta, siivouksesta, kiinteistönhoidosta. Työskentelipä kulttuurin tai tiedonvälityksen alalla. Ilman heitä ei yhteiskunta pyöri kunnolla päivääkään.

Sellainen yhteiskunta on aikansa elänyt, joka ei anna mahdollisuutta toteuttaa itseään työskentelemällä sen täysivertaisena jäsenenä. Nyt lähes 400 000 on Suomessa työttömänä. 60 000 nuorta on syrjäytetty täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Jokainen syrjäytetty nuori tulee maksamaan arvioiden mukaan miljoona euroa. Humaani yhteiskunta takaa myös ihmisoikeudet kaikille jäsenilleen työkyvystä riippumatta.

Arkitietoisuudessa sijoittajat näyttävät hyväntekijöiltä, joita ilman ei tulla toimeen, jotka työllistävät meidät. Arkitajunnassa aurinko näyttää myös kiertävän maata, tosiasiassa näin ei tapahdu. Yhtä vähän sijoittaja on välttämätön hyväntekijä. Sijoittaja on saalistaja, joka pelaa kapitalistisen tuotannon synnyttämällä voitolla, josta saa osuutensa korkoina ja osinkoina. Voitontavoittelu on kapitalismissa myös ainoa motiivi pitää tuotantoa yllä. Se pakottaa meidät ympäristön kannalta tuhoisaan tuotantoon tuotannon vuoksi. Se on talouden kasvupakon perimmäinen syy. Huhtikuun viides päivä Suomi on käyttänyt tämän vuoden kestävät luonnonvarat. Ainoa keino vapautua tästä pakosta, on vapautuminen tuotantoa hallitsevasta voitontavoittelusta, kapitalistien yksinvallasta. Siihen pitää löytää demokraattiset keinot, joita tavalliset ihmiset voivat kannattaa. Silloin voimme siirtyä rahan vallasta kansan valtaan.

Kirjoittaja on Hannu Ketoharju SKP:n ehdokas nro 67 Savo-Karjala

TYÖTTÖMYYS, AKTIIVISUUS JA VAALI

Olen työttömänä seurannut eduskuntavaaleihin liittyvää keskustelua ja odottanut milloin työttömien asiat nousevat vihdoinkin palstoille.

Eipä eduskuntavaaliehdokkaita paljon taida kiinnostaa, miten työtön kanssasisko tai -veli, yhteiskunnassa porskuttaa.

Valtionhoitajapuolueiden järjetön luomus, aktiivimalli tukileikkuri, muka patistaa työttömät työhön. Ja mihin työhön arvoisat kansanedustajat ja -ehdokkaat?

Kelan tilastojen mukaan tukileikkuri on kohdistunut kaikkein kipeimmin iäkkäisiin miehiin, itseni kaltaisiin, joilla parasta ennen päiväys alkaa koputella ovella.

Me kelan peruspäivärahalla(30,89 €) keplottelevat, työtä vieroksuvat vanhat herrat vähennämme kulutusta sitä mukaa, kun leikkuri kimppuun iskee.

Emme sairastu silloin kun, lääkäriä on haettava yhteispäivystyksestä (41,20€, poliklinikka maksu). Jätämme hankkimatta ne lääkkeet apteekista, joiden syömättä jättäminen ehkä vähiten uhkaa hengissäpysymistä. Ikävä kyllä eduskunta jätti hyväksymättä eutanasialain, joka olisi tarjonnut pysyvän ratkaisun työttömyysongelmaan.

Harrastin aktiivisuutta kun kansalaisaloitteeseen kerättiin nimiä, aloitteen allekirjoitti yli 140000 kansalaista. Eduskunta vähät välitti aloitteesta ja äänesti sen kumoon.

Kuinkas me työttömät sitten harrastamme aktiivisuutta, kun asetumme tasavertaisina kansalaisina ehdolle eduskuntavaaleissa. Pankit tarjoaa ehdokkaille vaalilainaa, me työttömät emme ole sen palvelun piirissä, kun pankkikortinkaan saaminen ei ole itsestään selvää.

Itsensä markkinointi vaikkapa kauppatorilla maksaa toripaikkamaksun.

Eduskunta on käytännössä säätiöinyt itsensä, pyrkimällä sisäsiittoisesti täydentämään itse itsensä. Eduskuntapuolueiden vaalitentti, – vaalipaneli, -sitä ja tätä ja kansa maksaa puoluetukiaisina, yle-verona. Tulee väistämättä mieleen kysymys, olemmeko todella tasavertaisia kansalaisia, niinkuin perustuslaki asian säätää? Edellisen hallituksen yksi suurimpia huveja tuntui olevan perustuslain halveeraaminen. Näin sen taitaa olla tässä demokratia kysymyksessäkin. Vielä on kuitenkin tämän verran vaihtoehtoa tarjolla.

TYÖTÖN, vaikka keskusvaalilautakunta nimikettä ei vaaliasiakirjoihin hyväksykkään.

Jari Tertsunen, työtön, eduskuntavaaliehdokas N:o 71, SKP