Helmikuun lopussa pidetty JHL:n kurssi Yhteiskuntapolitiikka – avaimia yhteiskunnan ymmärtämiseen oli nimensä veroinen. Ei pelkästään kurssin valmistelun puolesta, vaan myös osanottajien. Koulutukseen osallistui pitkän linjan konkareita, sote-veteraaneja ja nuorempia pätkätyö-veteraaneja. Peilien taakse on nähty ja koettu työelämän nurja puoli. Tästä löytyikin vahva näkemys sille, kuinka asiat voi hoitaa paremmin.
Kokemusasiantuntemusta selkosuomeksi (kuva Martti Vaskonen)
Tätä työelämän viestiä käytiin kertomassa eduskunnassa SDP:een ryhmälle ja SAK:ssa Sinikka Näätsaaren vieraana. JHL:n opistossa kurssia vetänyt Tapani Eskola sai yllättävän monta puheenvuoroa pidetyksi loppuun asti, mitä on pidettävä merkittävänä saavutuksena. Sitä ei olisi varmaankaan tullut, ilman vahvaa yhteiskuntavaikuttamisen kokemusta.
Ryhmämme SAK:ssa sosiaaliturvakeskustelussa (kuva Martti Vaskonen)
Teksti ja kuvat kurssilainen Martti Vaskonen
Punaiset Sanomat toimii köyhien, kipeiden ja yhteiskunnan
eriarvoisuuteen kyllästyneiden ihmisten julkaisuna. Kirjoitusten aiheet
ja vastuu niiden sisällöstä ovat kirjoittajilla. Yhteyshenkilö on Martti
Vaskonen punaisetsanomat (at) gmail.com.
Suuret hoivayritykset eivät hoida vanhuksia asianmukaisesti, ja samoin ne kohtelevat omia työntekijöitään. Yksityisissä hoivayrityksissä nähdään kilpailuttamisen ikävät seuraukset. Alan palkat ovat jopa satoja euroja matalammat verrattuna kunta-alan työehtosopimukseen ja työehtojen polkeminen on yleistä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta sovelletaan mm. vanhustenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, mielenterveyskuntoutujien ja nuorten parissa tehtävässä työssä.
Yksityisissä
hoivayrityksissä sijaisia ja keikkalaisia palkattaessa suositaan
runkosopimuksia, joissa jokaista työvuoroa varten voidaan solmia
erillinen määräaikainen työsopimus. Runkosopimuksia käytetään vaikka
työvoiman tarve olisi jatkuvaa.
Tällä tavoin siirretään yrittäjäriskiä
työntekijälle ja kierretään sairausajan palkanmaksua ja
vuosilomasäännöksiä. Työehtosopimuksen mukaan työntekijä saa täyden
palkan sairausajalta, kun työsuhde on jatkunut keskeytyksittä kuukauden.
Palkkansa säilyttääkseen työntekijän on siis työskenneltävä myös
sairaana, mikä selittää yksityisen hoiva-alan matalampia
sairauspoissaoloja. Työntekijöitä myös painostetaan tasoittamaan
syntyneitä ylitöitä ilman korotettua tuntipalkkaa ns. tunti tunnista
periaatteella. Julkisen
sektorin palvelujen kilpailuttaminen tulee työntekijöille kalliiksi.
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa kilpailuttaa tänä keväänä
siivous- ja sairaala-apulaistehtävät. Tehtäviä hoitavat SOLin siistijät
kirjoittivat sairaalan johdolle kannanoton, jossa he vaativat, ettei
kilpailutuksen tulos perustu työsuhde-etujen heikentämiseen. Edellisen
kilpailutuksen 2015 SOL voitti, ja työntekijät, jotka saivat pitää
työpaikkansa ja siirtyivät yritykseen, aloittivat uusina. Tuntipalkka
laski, ensimmäinen sairauslomapäivä tuli palkattomaksi, lomat paloivat,
lomakorvaus jäi saamatta ja työterveyshuolto heikkeni. Nyt on sama uhka
edessä taas ja kaikista pahimpana pelkona irtisanominen. Jatkuva
kilpailutus tuhlaa niin yritysten voimavaroja kuin työntekijöiden
motivaatiota. Järkevintä ja reiluinta olisi palauttaa kaikki
talossa tehtävät työt talon omien työntekijöiden hoidettavaksi.
Työilmapiiri ja työssä jaksaminen paranisi, ja työn laatu ja tulos
kohenisi. Hoiva-alalle kilpailutus ei sovi lainkaan. Silloin halvimmalla
hoitava yritys tekee tulosta säästämällä sekä työntekijöidensä että
hoidettaviensa kustannuksella.
Kirjoittaja Jaana Haverinen
Punaiset Sanomat toimii köyhien, kipeiden ja yhteiskunnan
eriarvoisuuteen kyllästyneiden ihmisten julkaisuna. Kirjoitusten aiheet
ja vastuu niiden sisällöstä ovat kirjoittajilla. Yhteyshenkilö on Martti
Vaskonen punaisetsanomat (at) gmail.com.
Nuorten mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin, lapsiperheiden pahoinvointi kasvaa, näin huutavat otsikot. Asiantuntijoita marssitetaan kertomaan ennaltaehkäisevien palveluiden tarpeesta. Moniko tulee ajatelleeksi mitä ne ennaltaehkäisevät palvelut sitten ovat. Ovatko ne jotain ns. matalan kynnyksen palveluja, jota marssitaan hakemaan jostain? Voivat ne olla sitäkin, mutta ennen kaikkea ennaltaehäisevät palvelut ovat yhteiskunna rakenteissa sisällä. Ne ovat palveluja, joita ei erikseen haeta, vaan ne tulevat automaationa kaikille. Tällaisia ovat Suomessa olleet esimerkiksi laadukas ja hyvin resurssoitu koulujärjestelmä, riittävän toimeentulon turvaaminen kaikista pienituloisimmellekin, toimivat palvelut lähellä, kaikkien saatavilla oleva terveydenhoito ja kohtuulliset hoitokustannukset.
Näistä ennaltaehkäisevistä palveluista on viety resursseja jatkuvasti viime vuosina, ei ole mitenkään yllättävää että pahoinvointi yhteiskunnassa on samaan tahtiin kasvanut. Se on hinta mikä maksetaan hyvinvointivaltion purkamistalkoissa. Puhutaan kasvavassa määrin yksilönvastuusta ja valinnanvapaudesta – uusliberalismista. Kauniita termejä, joiden sisään kätketään se, että yhteiskunta ei ota vastuuta, jokainen pärjätköön itse, tuli mitä tuli. Mallia otetaan yhdysvalloista, jossa yksilönvastuun seurauksena huono-osaisuus periytyy ja esimerkiksi yhden sukulaisen vakava sairastuminen voi vaatia koko suvun omaisuuden myymistä terveydenhoitokulujen kattamiseksi. Yhteiskunnan sairasvakuutusjärjestelmän puuttuessa, on sairasvakuutusten hinnat pilvissä, siksi edes kaikilla töissä käyvillä ei ole vakuutusta sairastumisen varalle. Jotain mikä Suomessa on jokaisella yhteiskunnan järjestämänä. Työssäkäyvä köyhä on vapailla markkinoilla yhteiskunnan normaali. Töitä saa teettää niin huonoilla ehdoilla, että yrittäjäksi ryhtyvät joutuvat tehdä ympäripyöreää päivää pystytäkseen vastaamaan siihen mitä suuremmat kilpailijat pystyvät tarjoamaan. Sillä erolla, että kun suuren firman duunari ei enää jaksa, niin hänen tilalleen otetaan uusi uupumaan, yrittäjän uuvahtaessa ei tule ketään.
On aika saada laaja muutos yhteiskunnassa takaisin hyvinvointivaltion kehittämiseen. Eduskuntapuolueiden piirileikki oppositiossa-hallituksessa ei tuo mitään muutosta. Muutos tulee äänestämällä eduskunnan ulkopuolisia päättämään.
Susanna Rissanen, yhteiskunta-alan erityisasiantuntija, uusio-suurperheen ja erityislapsen äiti, joka on erittäin huolissaan kaikkien lasten tulevaisuudesta.