Mielipide kommunismista

Jokainen tietää arvonsa työskentelipä hän tehtaassa, pellolla, kuljetuksissa, kaupan alalla tai suunnittelijana toimistossa. Olipa opettajana, tutkijana tai työntekijänä terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa. Tai huolehtiiko ruokahuollosta, siivouksesta, kiinteistönhoidosta. Työskentelipä kulttuurin tai tiedonvälityksen alalla. Ilman heitä ei yhteiskunta pyöri kunnolla päivääkään.

Sellainen yhteiskunta on aikansa elänyt, joka ei anna mahdollisuutta toteuttaa itseään työskentelemällä sen täysivertaisena jäsenenä. Nyt lähes 400 000 on Suomessa työttömänä. 60 000 nuorta on syrjäytetty täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Jokainen syrjäytetty nuori tulee maksamaan arvioiden mukaan miljoona euroa. Humaani yhteiskunta takaa myös ihmisoikeudet kaikille jäsenilleen työkyvystä riippumatta.

Arkitietoisuudessa sijoittajat näyttävät hyväntekijöiltä, joita ilman ei tulla toimeen, jotka työllistävät meidät. Arkitajunnassa aurinko näyttää myös kiertävän maata, tosiasiassa näin ei tapahdu. Yhtä vähän sijoittaja on välttämätön hyväntekijä. Sijoittaja on saalistaja, joka pelaa kapitalistisen tuotannon synnyttämällä voitolla, josta saa osuutensa korkoina ja osinkoina. Voitontavoittelu on kapitalismissa myös ainoa motiivi pitää tuotantoa yllä. Se pakottaa meidät ympäristön kannalta tuhoisaan tuotantoon tuotannon vuoksi. Se on talouden kasvupakon perimmäinen syy. Huhtikuun viides päivä Suomi on käyttänyt tämän vuoden kestävät luonnonvarat. Ainoa keino vapautua tästä pakosta, on vapautuminen tuotantoa hallitsevasta voitontavoittelusta, kapitalistien yksinvallasta. Siihen pitää löytää demokraattiset keinot, joita tavalliset ihmiset voivat kannattaa. Silloin voimme siirtyä rahan vallasta kansan valtaan.

Kirjoittaja on Hannu Ketoharju SKP:n ehdokas nro 67 Savo-Karjala

Palkkakuopasta joukkohautaan?

Matalapalkkaiset naiset ja miehet ovat vasta nähneet unta tasa-arvosta. Tuloerojen taustalla on prosenttimääräiset palkankorotukset, mitkä johtavat myöhemmin mataliin eläkkeisiin ja muihin palkkaan sidottuihin maksuihin.

Työtätekeviä naisia on ammattiliitoissa 800 tuhatta ja myös miesten ammateissa järjestäytyminen on suurta. Tästä huolimatta muutosta parempaan ei ole tapahtunut, vaan päinvastoin työelämä on pahentunut.

Suomi on luopunut kansallisten sekä kansalaisten edun ajamisesta ja siirtynyt palvelemaan kansainvälisiä sijoittajia vapaan markkinatalouden ihanteiden mukaisesti. Nämä ihanteet tiivisti ministeri Berner eduskunnassa seuraavasti: En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihmiset voidaan asettaa markkinoiden edelle. Aikaisemmin Björn Wahlroos selkeytti asiaa näin: Yrityksillä ei ole yhteiskuntavastuuta.

Miljonäärien iloksi eriarvoisuutta halutaan lisätä. Lisätä täytyy myös heikosti koulutettujen määrää, jotta rikkaitten ja köyhien välinen ero säilyisi pitkälle tulevaisuuteen, sukupolvesta toiseen. Tästä varoitti taas kerran kasvatustieteen emeritusprfessori Kari Uusikylä: Jokainen maallikokin ymmärtää, että suuret leikkaukset vaikuttavat kouluun, opetukseen ja oppilaiden hyvinvointiin…Opettajien ammattitaito on korvattu hallinnon vastuuttomilla visioilla (Karjalainen 2.4.2019).

Toisinkin voidaan valita. Tarvitsemme tulojen uusjakoa. Kansalliset ja kansalaisten edut on turvattava. Kerskakulutus ja hävittäjämiljardit hyötykäyttöön.

Martti Vaskonen SKP:n eduskuntavaaliehdokas 72 Savo-Karjala

Suurituloisten verotuksella rahaa valtion talouteen

Jakovaraa on

Pörssiyhtiöt jakavat tänä keväänä 13,5 miljardia osinkoina Helsingin pörssissä. Viime vuonna yhtiöt jakoivat osinkoja kaikkiaan 26 miljardin edestä, joten jakovaraa on.
SKP on neljä miljardia maksavan perusturvan rahoittamiseksi tehnyt kymmenkohtaisen ohjelman. Se tuo valtion kirstuun lähes kahdeksan miljardia euroa.

Kataisen hallituksen alentama yhteisövero korotetaan EU:n keskitasolle 24 prosenttiin, se tuottaa miljardin vuodessa. Vuonna 2006 poistetun varallisuusveron palauttaminen ja korottaminen kaksinkertaiseksi tuo 350 miljoonaa. Perintö- ja lahjaveron korottaminen puolella (50%) tuo valtiolle 450 miljoonaa vuodessa. Pääomatulojen verottaminen samoin kuin muita ansiotuloja, myös kunnallisverotus mukana, tuo arviolta 1,3 miljardia verotuloja lisää nykyiseen verrattuna.

Erilaisten yhteisöjen muun muassa eläkerahastojen, sijoitusrahastojen ja säätiöiden maksamille verovapaille osingoille säädetään 15 prosentin vero Saksan malliin. Se tuo 1,2 miljardia. Yli 76100 euroa tienaavien tuloveron korotus 10 prosenttiyksikköä tuo 500 miljoonaa yhteiseen kassaan.

Teollisuuden energiaveron alennus 600 miljoonaa tulee poistaa. Lentomatkailun verovapaudelle ei ole perusteita. Sen poisto tuo 200 miljoonaa ja ilmaisten päästöoikeuksien poisto 100 miljoonaa. Työnantajien sivukulujen alennusten poistaminen muilta kuin alle 10 työntekijän yrityksiltä tuo 2 miljardia euroa vuodessa.

Yhteensä nämä verojen ja maksujen korotukset toisivat valtiolle 7,7 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi voidaan säätää pörssikaupalle varainsiirtovero, hiilidioksidiveroa korottaa ja harmaan talouden hillitseminen jäisi vielä keinovalikoimaan.
Hävittäjähankinnoista luopuminen keventäisi tuntuvasti tulevien vuosien menopaineita. Ne maksavat vähintään miljardi euroa vuodessa seuraavien 30 vuoden aikana.

Professori Teppo Krögerin mukaan vanhustenhoidon nostaminen pohjoismaiselle tasolle vaatisi sattumalta lisää rahaa myös miljardi euroa vuodessa. Kumpaan meillä on suurempi tarve ja rahaa siihen. Vanhusten hoitoon laitettu raha kiertää kansantaloudessamme ja työllistää, hävittäjiin upotettu raha katoaa rapakon taakse. Tämä hiukan populistinen vertailu kuvaa hyvin itse asiassa koko SKP:n Perusturva-aloitetta ja sen rahoitusta. Se nostaa kotimaista kysyntää ja työllistää, se leikkaa kerskakulutusta ja hillitsee ilmastokriisiä. Se lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja sillä on monia myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveydestä alkaen koko yhteiskuntaan.

Kirjoittaja Hannu Ketoharju SKP:n ehdokas numero 67 Savo-Karjala