Palkkakuopasta joukkohautaan?

Matalapalkkaiset naiset ja miehet ovat vasta nähneet unta tasa-arvosta. Tuloerojen taustalla on prosenttimääräiset palkankorotukset, mitkä johtavat myöhemmin mataliin eläkkeisiin ja muihin palkkaan sidottuihin maksuihin.

Työtätekeviä naisia on ammattiliitoissa 800 tuhatta ja myös miesten ammateissa järjestäytyminen on suurta. Tästä huolimatta muutosta parempaan ei ole tapahtunut, vaan päinvastoin työelämä on pahentunut.

Suomi on luopunut kansallisten sekä kansalaisten edun ajamisesta ja siirtynyt palvelemaan kansainvälisiä sijoittajia vapaan markkinatalouden ihanteiden mukaisesti. Nämä ihanteet tiivisti ministeri Berner eduskunnassa seuraavasti: En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihmiset voidaan asettaa markkinoiden edelle. Aikaisemmin Björn Wahlroos selkeytti asiaa näin: Yrityksillä ei ole yhteiskuntavastuuta.

Miljonäärien iloksi eriarvoisuutta halutaan lisätä. Lisätä täytyy myös heikosti koulutettujen määrää, jotta rikkaitten ja köyhien välinen ero säilyisi pitkälle tulevaisuuteen, sukupolvesta toiseen. Tästä varoitti taas kerran kasvatustieteen emeritusprfessori Kari Uusikylä: Jokainen maallikokin ymmärtää, että suuret leikkaukset vaikuttavat kouluun, opetukseen ja oppilaiden hyvinvointiin…Opettajien ammattitaito on korvattu hallinnon vastuuttomilla visioilla (Karjalainen 2.4.2019).

Toisinkin voidaan valita. Tarvitsemme tulojen uusjakoa. Kansalliset ja kansalaisten edut on turvattava. Kerskakulutus ja hävittäjämiljardit hyötykäyttöön.

Martti Vaskonen SKP:n eduskuntavaaliehdokas 72 Savo-Karjala

Ymmärrys hoi, älä jätä!

Ministeri Vehviläinen puolustaa raidehankkeiden yhtiöittämistä. Vehviläisen mukaan (Karjalainen 26.3.) ”jokainen valtion budjetin liikkumatilaa ymmärtävä tietää, että valtiolla ei tule olemaan tarvittavia miljardeja, joilla isoja raidehankkeita, kuten itärata, pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan.”

Sipilän kaatunut hallitus kuitenkin suunnitteli hankkivansa Suomeen 64 rynnäkköhävittäjää. Norjan ja Kanadan tekemien arvioiden mukaan F-35-koneen tämän kokoisen hankkeen elinkaarikustannus olisi Suomelle 30 vuodessa 30–40 miljardia euroa. On vaikea ymmärtää, miten Suomella olisi ”tarvittavat miljardit” tähän.

Tutkija Eero Lehdon mukaan (Ydin-lehti 1/2019) kansantalouden kannalta sotilasmenot ovat huomattava riski. Ne leikkaavat muun muassa koulutukseen ja tutkimukseen sekä julkiseen infrastruktuuriin suunnattuja julkisia määrärahoja, esimerkiksi Vehviläisen raidehankkeista. Sotilasmenot voivat vähentää myös vaikkapa sosiaalimenoja, jolloin vaikutus kansan elintasoon voi olla yllättävän suuri.

Suomen hävittäjähanke vaatii niin suuret rahat, että sillä on merkittävä vaikutus koko kansantalouteen. Riskinä on, että siitä tulee kansantalouden kannalta kestämätön.

Hanke sisältää myös sotilaallisesti ja ulkopoliittisesti kummallisia ajatuksia. HX-hanketta valmistelevassa raportissa korostetaan ilmatilan hallinnan edellyttämää hyökkäyksellistä vastatoimintaa. Vastustajaa ei nimetä, mutta eiköhän se tarkoita Venäjää, jonka ilmatorjunta on ehkä maailman tehokkain.

Ymmärtävätköhän kaikki päättäjät mitä riskejä ovat ottamassa ja mikä on ”valtion budjetin liikkumatila” hävittäjäkaupassa.

https://ydinlehti.fi/numero-2019-1/havittajat-vai-kansantalous/

Kirjoittaja Hannu Ketoharju eduskuntavaaliehdokas 67 Savo-Karjala

Artikkelikuva armeijan taistelunäytöksestä Joensuussa 8/2019 (kuva Martti Vaskonen)