PKKS keskussairaalan julkisivu on kunnossa -varsinaiset työt odottavat

Pohjois-Karjalan keskussairaalan julkisivu on kunnossa. Se mitä on julkisivun takana kaipaa vielä paljon korjattavaa henkilöjohtamisen ja rakentamisen osalta. 

Keskussairaalan alue Tikkamäellä on tupaten täynnä rakennuksia. Rakennettuja neliöitä, kerrosneliömetrejä (112 384 m2) on enemmän kuin tontissa on pinta-alaa (94 801 m2). Sairaala-alueelle on keskitetty kaikki mahdollinen toiminta ja samalla on unohdettu, että jo nyt tehdyt rakennukset vaativat aika-ajoin laajoja peruskorjauksia, eli alue on ikuinen työmaa. Ahdas sairaala-alue nostaa pysyvästi rakennusten ja alueen huoltokustannuksia.

Sairaala-aluetta olisi tullut harkiten laajentaa ja soveltuvia toimintoja siirtää mm. Juhanalan koulun tontille. Nyt näille tonteille rakennetaan asuinkerrostaloja 10 000 kerrosneliömetrin verran. Tämä on Joensuun kaupungille onnistunut kauppa ja varma tulonlähde kiinteistöveron myötä. Kovin korrektia toimintaa tämä kuitenkaan ei ole koko  maakuntaa ajatellen.  

Liikennesuma ja sumppu Tikkamäelle voimistuu entisestään. Jo nyt Tikkamäentien sairaalan kohdalla kulkee lähes 6000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Uudella rakentamisella onnistutaan luomaan parhaimmillaan trendikästä kaupunkikuvaa ja haluttuja asuntoja hyvätuloisille. Miten maakunta ja kaupunkilaiset voivat tässä strategiassa? Sitä voimme miettiä heikentyvien sote-palveluiden varjossa.

Martti Vaskonen

Siun sotesta mainehaitta Pohjois-Karjalalle

Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. Onko nimenmuutoksella merkitystä kun “pöly laskeutuu” ja samat johtajat jatkavat. Joensuu sai maineen johtavana skini-kaupunkina 1990-luvulla aiheellisesti ja tämä maine on seurannut kaupunkia liki näihin päiviin saakka.  Vastaavasti sote-palvelut tuottava Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei voi vapautua Siun soten luomasta maineesta huonona työnantajana.

Työterveyslaitos näyttäytyy julkisuudessa puolueettomana asiantuntijaorganisaationa, johon luotetaan. Tämä organisaatio suorittaa maksua vastaan “tutkimukseen perustuvia, kokonaisvaltaisia  työhyvinvointikyselyitä”.  Nyt Työterveyslaitoksen työhyvinvointia Siun sotessa kartoittaneet  “Mitä  kuuluu” kyselyt vaikuttavat melkoiselta harhautukselta. Kuinka on mahdollista, että tämä laajasti ja voimallisesti tehty tutkimus, ei kertonut työntekijöille tai julkisesti mitään henkilökunnan todellisesta ylikuormituksesta ja työuupumuksesta? 

Siun soten hallintomalli sisälsi tiedon ja vallan keskittämisen. Tämä hallintomalli heikensi merkittävästi lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lain tarkoitus on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Eri puolueista valitut luottamushenkilöt sulkivat silmänsä lähes täysin ongelmilta. Näin teki myös ammattijärjestöt Lääkäriliittoa ja joitakin työntekijöitä lukuunottamatta.

Nyt työntekijäpulan osalta ollaan tilanteessa, missä “nyt palveluita ei saa rahallakaan” (Karjalainen 19.7.2022), ”Joensuussa potilas odotti jopa 65 tuntia jatkohoitoa” (Yle 8.8.2022). Tämä on myös poliittisten päätösten seurausta. Kaksi vuotta sitten elokuun 7.  päivä astuivat voimaan Siun soten toteuttamat irtisanomiset taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Nämä syyt lienevät olleen vain verho, minkä avulla haluttiin vaientaa Siun soten johtamistapaan kohdistuva kritiikki.  Valitettavasti myös ammattiliittojen tuki irtisanotuille osoittautui heikoksi ja pyrkimys tietojen salaamiseen vastasi Siun soten omaksumaa toimintapaa.

Hyvinvointialue aloittaa ensi vuoden alusta toimintansa ja saa Siun sotelta perinnöksi mainehaitan, minkä korjaaminen vie vuosia nykyisen kokemuksen valossa. Tätä en tietenkään toivo, mutta jokaisen kriisin tausta on ymmärrettävä uusien virheiden välttämiseksi.

Martti Vaskonen

Valitaanko aluevaaleissa ”kumileimaisimia” vai päättäjiä?

Terveys- ja sosiaalipalveluissa ongelmiin ei ole ajauduttu sattumalta vuodessa tai kahdessa. Lopputulos on ollut lukuisten virheellisten päätösten vääjäämätön tulos, mistä Pohjois-Karjalan sote-kuntayhtymä Siun sote on tyypillisin esimerkki.

Siun soten kriisiin ja pattitilanteeseen on ajauduttu hallintosäännön pohjalta. Tiedottamisesta julkisuuteen vastaa toimitusjohtaja. Tämä takasi sen, että julkisuuskuva oli pitkään kirkas, mutta sillä on pimeä puolensa.

Siun sotessa on töissä yli 7000 henkilöä, siksi tärkeintä on henkilökunnan johtaminen, muuten on luvassa vain ongelmia. Ammattijohtaminen vain arvojärjestykseen perustuvana käskyttämisenä johti kriisiin. Tällä oli koko ajan vahva poliittinen tuki. Kuntavaalit eivät vaikuttaneet kuntayhtymän johtoon. Entiset jatkaa uudella kosmetiikalla.

Kosmetiikka ei riitä palauttamaan luottamusta. Rehellisyys vaatii muutakin. Siun soten kelvoton johtajisto on irtisanottava tai siirrettävä muihin tehtäviin. Se on aluevaaleissa valittavan valtuuston ensimmäinen tehtävä.

Seuraava tehtävä on luottamuksen rakentaminen. Luottamus vaatii päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tähän ei julkisuuslaki riitä, vaan hyvinvointialueen johtamiseen on saatava uusi hallintosääntö “liikennesääntö”, mikä hajauttaa valtaa ja tiedonsaantia

S. Marinin hallitus on osoittanut vain 125 miljoonaa euroa tälle vuodelle sotealan palveluvelan purkuun. Se on mitätön summa todellisen tarpeen rinnalla. Kuntavaalien tapaan aluevaaleista muodostuu katteettomien lupausten vuori, ellei ehdokkaat ja äänestäjät vaadi selkeitä esityksiä uudeksi johtamistavaksi.

Rahoituksen ja palveluiden järjestäminen tarpeita vastaavaksi on mahdollista. Tämän osoittaa hävittäjähankinta, mihin löytyi 10 miljardia euroa noin vain läpihuutojuttuna. Nyt valittava hyvinvointialueen valtuusto ei saa olla pelkkä kumileimasin, kuten eduskunta hävittäjähankinnasta päätettäessä.

Martti Vaskonen

aluevaaliehdokas, SKP

Joensuu