Siun sotesta mainehaitta Pohjois-Karjalalle

Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. Onko nimenmuutoksella merkitystä kun “pöly laskeutuu” ja samat johtajat jatkavat. Joensuu sai maineen johtavana skini-kaupunkina 1990-luvulla aiheellisesti ja tämä maine on seurannut kaupunkia liki näihin päiviin saakka.  Vastaavasti sote-palvelut tuottava Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei voi vapautua Siun soten luomasta maineesta huonona työnantajana.

Työterveyslaitos näyttäytyy julkisuudessa puolueettomana asiantuntijaorganisaationa, johon luotetaan. Tämä organisaatio suorittaa maksua vastaan “tutkimukseen perustuvia, kokonaisvaltaisia  työhyvinvointikyselyitä”.  Nyt Työterveyslaitoksen työhyvinvointia Siun sotessa kartoittaneet  “Mitä  kuuluu” kyselyt vaikuttavat melkoiselta harhautukselta. Kuinka on mahdollista, että tämä laajasti ja voimallisesti tehty tutkimus, ei kertonut työntekijöille tai julkisesti mitään henkilökunnan todellisesta ylikuormituksesta ja työuupumuksesta? 

Siun soten hallintomalli sisälsi tiedon ja vallan keskittämisen. Tämä hallintomalli heikensi merkittävästi lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lain tarkoitus on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Eri puolueista valitut luottamushenkilöt sulkivat silmänsä lähes täysin ongelmilta. Näin teki myös ammattijärjestöt Lääkäriliittoa ja joitakin työntekijöitä lukuunottamatta.

Nyt työntekijäpulan osalta ollaan tilanteessa, missä “nyt palveluita ei saa rahallakaan” (Karjalainen 19.7.2022), ”Joensuussa potilas odotti jopa 65 tuntia jatkohoitoa” (Yle 8.8.2022). Tämä on myös poliittisten päätösten seurausta. Kaksi vuotta sitten elokuun 7.  päivä astuivat voimaan Siun soten toteuttamat irtisanomiset taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Nämä syyt lienevät olleen vain verho, minkä avulla haluttiin vaientaa Siun soten johtamistapaan kohdistuva kritiikki.  Valitettavasti myös ammattiliittojen tuki irtisanotuille osoittautui heikoksi ja pyrkimys tietojen salaamiseen vastasi Siun soten omaksumaa toimintapaa.

Hyvinvointialue aloittaa ensi vuoden alusta toimintansa ja saa Siun sotelta perinnöksi mainehaitan, minkä korjaaminen vie vuosia nykyisen kokemuksen valossa. Tätä en tietenkään toivo, mutta jokaisen kriisin tausta on ymmärrettävä uusien virheiden välttämiseksi.

Martti Vaskonen


Akkuteollisuus törmäyskurssilla Savossa

Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii Leppävirta-Heinävesi-Tuusniemi alueen kallioperää osana valtakunnallista Akkumineraaliprojektiaan. Projektiin liittyvään GTK:n ja Heinäveden kunnan järjestämään tupailtaan saapui 7.5.2019 lähes neljäkymmentä asianosaista. Kokouspaikkana oli kunnanvaltuustosali.

Heinäveden kunnanvaltuustosalissa käytiin reipasta keskustelua ”tupaillaksi” nimetyssä tapahtumassa kaivostoiminnasta.

Geologi, projektipäällikkö Perttu Mikkola esitteli GTK:n historian, toimintaperiaatteet, rahoituksen ja akkumineraaliprojektin http://projects.gtk.fi/akku/ tavoitteet. Yleiskeskustelun aikana ihmisiä kiinnosti yli 2000 miljoonan vuoden takaisen kallioperän syntyhistoriaa enemmän lähitulevaisuus. Tässä keskustelussa törmäsi länsimaisen yhteiskunnan elintason säilyttäminen ja luontoarvot yhteen.

Geologi Perttu Mikkola myönsi avoimesti, että hän ei hahmottanut vuonna 1994, mitä käytännössä tarkoittaa Euroopan Unioniin liittyminen. Liittyminen tarkoitti sitä, että kaikille ulkomaisille yhtiöille oli annettava samat oikeudet harrastaa mitä tahansa yritystoimintaa Suomessa kuin suomalaisille. Tätä ikävää tosiasiaa ei hahmottanut myöskään valtaosa niistä suomalaisista, jotka silloin marssivat vaaliuurnille äänestämään Unioniin liittymisen puolesta.

Projektipäällikkö Perttu Mikkola GTK.sta luennoi Suomen kallioperästä (kuva Martti Vaskonen)

Kaivostoiminnan idea on kärsinyt pahoin EU:iin liittymisen myötä. Esimerkiksi Suomi maksoi puolet Liittoutuneiden sille määräämistä sotakorvauksista Outokummun kaivoksen kuparilla. Ei työntekijöille maksettujen palkkaverojen tuotolla, vaan kuparista saaduilla myyntivoitoilla. Nyt voitot menevät ulkomaisille sijoittajille joko suoraan tai Suomeen rekisteröidyn tytäryhtiön kautta. Tytäryhtiöt käyttävät hyväkseen niin sanottua verosuunnittelua. Tämä asia on erillisen tutkimisen kohde: onko se veroparatiisien hyödyntämistä vai muuta vastaavaa? Selvää on, että konkurssin myötä lasku kaivosjätteistä jää pysyvästi suomalaisille veronmaksajille.

Geologisen tutkimuskeskuksen rooli

Mikkolan mukaan GTK:lle kuuluu kallioperän tutkiminen ja hyödynnettävien mineraalien etsiminen. Se miten tutkimustuloksia käytetään on poliittisten päätöksentekijöiden asia. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alainen asiantuntijaorganisaatio. TEM vastaa tutkimustulosten käytöstä ja myynnistä. Mikkola luottaa kaivoslupaviranomaisiin ja ympäristön valvontaan kaivostoiminnan osalta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ( Tukes https://tukes.fi/ ) toimii nykyisen lain määräämänä kaivoslupaviranomaisena. Yhteinen piirre GTK:lle ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle on huoli EU:n ja Saksan vähäisestä omavaraisuudesta akkumineraaleissa. EU on riippuvainen tuonnista grafiitin osalta ja akkuteollisuudessa odottaa 200-300 miljardin euron liiketoiminta lähivuosina.

Vaihtoehdot

Yleisökeskustelussa löytyi vaihtoehtoja autoteollisuuden ehdoilla tapahtuvaan liikenteen kehittämiseen.  Kerskakulutuksesta on tingittävä. Miksi bemarikuski tarvitsee autoonsa 200 hevosvoimaa tuhatta kiloa kohti  (hv/t), kun rekkakuskin on pärjättävä teholla 7 hv/t? Miksi pitkäaikaista hyötyä tuottavat matkailupalvelut, puhdas vesistö ja luonto unohdetaan kaivosteollisuuden pikavoittojen takia? Vastausta näihin kysymyksiin ei saatu, joten on odotettavissa kansalaistoiminnan jatkuvan luonnonsuojelun puolesta.

Kysymykset Perttu Mikkolalle (toinen oikealla) jatkuivat kokouksen jälkeen (kuva Martti Vaskonen)

Pelko kaivostoiminnan aloittamisesta on johtanut kiinteistöjen arvon  menetykseen Leppävirta-Heinävesi-Tuusniemi alueella. Samoin matkailuun tehtävät investoinnit menettävät tarkoitustaan. Nyt pelkästään Heinäveden luostareissa käy yli 120 tuhatta turistia vuosittain. Valtausalueiden vaikutuksen piiriin jää merkittävät puhtaat järvet kuten Suvasvesi, Varisvesi, Kermajärvi ja luontomatkailijoiden suosima Koloveden kansallispuisto.

GTK:n suunitelmissa on tehdä myös kallioperäkairauksia, joiden arvioitu yhteispituus on 1800 metriä.

Teksti ja kuvat Martti Vaskonen

Perinteistä vappujuhlaa työväenjärjestöillä

Vappu alkoi Punaisen hautamuistomerkillä Siilaisella. Aatteensa puolesta kaatuneita kukilla muistivat paikalliset työväenjärjestöt, SKP, JAP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vasemmistonuoret. Joensuun Puhallinorkesterin kvintetti juhlisti tilaisuutta soittamalla ensin surumarssin ja pääteeksi perinteisen Valoon sävelmän.

SKP:n edustajana kukkien laskun suoritti Tuija Kuivalainen ja juhlapuheen käytti Jari Tertsunen (kuva Martti Vaskonen)

Jari Tertsusen puhe muistomerkillä

Toverit!

Olemme kokoontuneet tänne vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkille taas vappuna 2019.

Tapahtumat sata ja yksi vuotta sitten lähtivät liikkeelle leivän puutteesta ja oikeudenmukaisemman maailman tavoitteesta.

Nämä kysymykset ovat samat, jotka ovat ajankohtaisia tämänkin päivän Suomessa ja maailmassa. Sadat tuhannet suomalaiset ovat työttömänä, puoli miljoonaa suomalaista elää virallisesti määritellyn köyhyysrajan alapuolella.

Yhteiskunnallinen tulonjako on kehittynyt suuntaan, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Istuneet hallitukset ovat tuhonneet hyvinvointivaltiota pörssikapitalistien ja raharikkaiden ehdoilla.

Suomalainen demokratia on tilassa, jossa yhteiskunnallista edistystä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoista tulonjakoa ajavat voimat on eristetty yhteikunnan virallisten arvokeskustelujen ulkopuolelle. Mielestäni demokratian ihanteiden mukaista ei ole se, että eduskunnan ulkopuolinen oppositio on vaiennettu vallassa olevan eduskunnan toimesta.

Yhteiskunnan eliitti, eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt mukaanlukien myös ammattiyhdistysliike on valjastettu kansainvälisen suurpääoman etujen ajamiseen.

Saman aikaisesti suomen vähävaraisten, työttömien, eläkeläisten ja työssäkäyvien oikeuksia, esim. lakko-aikeutta, sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa ja palkka- ja eläketasoa on alennettu mm. ammattiyhdistysliikkeen tuella. Oikeusturva on ostettavissa, jos siihen on varaa.

Elämme samojen taistelukysymysten edessä kuin näissä kummuissa lepäävät toverit reilu sata vuotta sitten.

Olisi aika kertoa meille kaikille sisällissodan jälkimainingeissa eri vuosikymmeninä eläneille se vaiettu totuus sodasta.

Virallinen, se valkoinen totuus, jota suomalainen koululaitos, kirkko ja armeija on jo vuosisadan toitottanut, on uusimpien tutkimusten pohjalta osoittautumassa petokseksi, harkituksi historian väärentämiseksi.

Eikö meidän kaikkien, punaisten, valkoisten ja meidän minun kaltaisteni, joilla ei omassa suvussa ole kytköksiä kumpaankaan sodan osapuoleen, olisi helpompi elää elämää, kun sotatraumat käsiteltäisiin avoimesti historiallisten dokumenttien pohjalta.

Etelä-Afrikan täysin avoin sotatila saatiin estettyä totuuskomission avulla. Totuuskomission tapainen toiminta saattaisi toimia vielä, vaikka sodasta onkin kulunut vuosisata. Sodan jälkiseuraukset kuitenkin edelleen elävät erinäisenä vihan ilmentyminä.

Itä-Suomen Vasemmistonuorten kukat laski Viljami Vaskonen (kuva Martti Vaskonen)
Vuosittainen kunniakäynti Punaisten hautamuistomerkillä on toistaiseksi ainoa työväenjärjestöjen yhteinen tapahtuma Joensuussa (kuva Martti Vaskonen)
SKP:n vappupöydällä oli tarjolla siman ja pullien lisäksi kirjallisuutta ja Tiedonantajan Eurovaaliextra 2019 (kuva Martti Vaskonen)
Pentti Stranius (oikealla) kannattaa työväenliikeeltä voimakkaampia kannaottoja ja toimintaa. Tätä ajatusta kannattaa myös SKP:n eurovaaliehdokas Toni Kallioinen, kuvan reunassa vasemmalla. (kuva Martti Vaskonen)
Keskustan juhlapuhuja eurovaaliehdokas, kansanedustaja Pekka Puska tyhjensi torin (kuva Martti Vaskonen)

Teksti ja kuvat Martti Vaskonen. Artikkelikuvassa Joensuun Puhallinorkesterin kvintetti.

Voitontavoittelusta demokraattiseen tuotantoon

Jokainen tietää arvonsa työskentelipä hän tehtaassa, pellolla, kuljetuksissa, kaupan alalla tai suunnittelijana toimistossa. Olipa opettajana, tutkijana tai työntekijänä terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa. Tai huolehtiiko ruokahuollosta, siivouksesta, kiinteistönhoidosta. Työskentelipä kulttuurin tai tiedonvälityksen alalla. Ilman heitä ei yhteiskunta pyöri kunnolla päivääkään.

Sellainen yhteiskunta on aikansa elänyt, joka ei anna mahdollisuutta toteuttaa itseään työskentelemällä sen täysivertaisena jäsenenä. Nyt lähes 400 000 on Suomessa työttömänä. 60 000 nuorta on syrjäytetty täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Jokainen syrjäytetty nuori tulee maksamaan arvioiden mukaan miljoona euroa. Humaani yhteiskunta takaa myös ihmisoikeudet kaikille jäsenilleen työkyvystä riippumatta.

Arkitietoisuudessa sijoittajat näyttävät hyväntekijöiltä, joita ilman ei tulla toimeen, jotka työllistävät meidät. Arkitajunnassa aurinko näyttää myös kiertävän maata, tosiasiassa näin ei tapahdu. Yhtä vähän sijoittaja on välttämätön hyväntekijä. Sijoittaja on saalistaja, joka pelaa kapitalistisen tuotannon synnyttämällä voitolla, josta saa osuutensa korkoina ja osinkoina. Voitontavoittelu on kapitalismissa myös ainoa motiivi pitää tuotantoa yllä. Se pakottaa meidät ympäristön kannalta tuhoisaan tuotantoon tuotannon vuoksi. Se on talouden kasvupakon perimmäinen syy. Huhtikuun viides päivä Suomi on käyttänyt tämän vuoden kestävät luonnonvarat. Ainoa keino vapautua tästä pakosta, on vapautuminen tuotantoa hallitsevasta voitontavoittelusta, kapitalistien yksinvallasta. Siihen pitää löytää demokraattiset keinot, joita tavalliset ihmiset voivat kannattaa. Silloin voimme siirtyä rahan vallasta kansan valtaan.

SKP:n ehdokastentti Joensuussa

SKP:n joensuulaiset ehdokkaat olivat Arto Heikkilän tentittävänä Joensuussa 6.4. vaalitorilla. Ehdokkailta puristeltiin vastauksia myös toriteltalla keskipäivän aikaan. Äänestäjien luottamus politiikkaan on heikolla pohjalla. Äänestäjiltä puuttuu kuluttajansuoja. Sen saivat kuulla kaikki läsnäolleet.

Jari Tertsunen Joensuun torilavalla (kuva Martti Vaskonen)

Jari Tertsunen haluaa muuttaa lakia aktiivimallista, koska Suomen hallitus ja eduskunta ovat aktiivimalli-lainsäädännöllä lähteneet nöyryyttämään kansalaisia, pakottamalla työttömät näennäisiin koulutuksiin, palkattomiin työkokeiluihin, 0-tuntisopimuksiin ja muihin työttömyystilastoja kaunisteleviin kikkoihin. Kansalaisten yritys korjata täysin epäonnistunut lainsäädäntö-aloite heitettiin suoraan roskakoriin.

Toni Kallioinen vaalitorilla

Toni Kallioinen on 31-vuotias opiskelija ja ehdokkaana SKP:ssa muun muassa opiskelijoille tuttujen toimeentulovaikeuksien takia. SKP:lla on hyvä ohjelma minkä mukaan toimeentuloturva ja sekava tukien viidakko on korjattava säätämällä 1200 euron veroton perusturva. Se taataan kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämänntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden myyden,opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.

Martti Vaskonen (kuva Jari Tertsunen)

Martti Vaskonen on kyllästynyt rikkaita suosivaan verotukseen. Pääomaan kohdistuvat verot ovat Suomessa huomattavasti alemmat kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä on johtanut julkisten palvelujen rajuun karsintaan ja huonoihin työehtoihin etenkin vanhus- ja terveyspalveluissa. Valtion kassa kartuisi 5ooo miljoonalla eurolla, jos verotus pääomatuloille olisi sama EU maiden kanssa. Jo tällä summalla korjattaisiin vanhus- ja terveyspalvelut ja rahaa jäisi vielä runsaasti perusturvan korottamiseen. Lisäksi on käytettävissä muita keinoja oikeudenmukaisen verotuksen toteuttamiseksi.

Ari Sulopuisto SKP:n ehdokas numero 70 Savo Karjala

Ari Sulopuisto SKP:n ehdokas 70 puuttui vuorollaan vastottain tietoonsa tulleeseen väärinkäytöstapaukseen paikallisessa alakoulussa. Syynä oli ollut: ”kun ei uskontotunnilla ennätä”! Oppiaineita tulee opettaa niille suunnitelluilla ja varatuilla tunneilla. Hän kannustaa nyt ja tulevaisuudessa koululaisten vanhempia ja toki itseään oppilaita pitämään kiinni oikeudestaan saada sen aineen opetusta mitä pitääkin. Väärinkäytöksistä on syytä ja hyvä ilmoittaa joko AVI:iin tai Kantelupukille. Eikä ole huono keksintö soittaa paikalliselle vapaa-ajattelijayhdistyksellekään…Kaikki käyvät sähköisesti. Puhelimessa on tietysti mukavampi jutella, elävän ihmisen kanssa….Helppo ja yksinkertainen ratkaisu olisi avata ET kaikille oppilaille. Nythän seurakunnan jäsenet eivät edes vanhempiensa luvalla voi osallistua kyseisille oppitunneille.

Vallitsee myös melko erikoinen epäsuhta: Koulaisten vanhemmista on useita prosenttiyksiköitä pienempi osa kirkon jäseniä kuin heidän lapsiaan. Ovat siis itse eronneet, mutta eivät ole erottaneet lapsiaan. Tilanne tuottaa vaivaa ja päänvaivaa sekä koululle että lapsille itselleen sekä pahimmillaan liki jokaviikkoisen luvankyseluruljanssin koulun ja kodin välille. Ihan turhaan.

Kyseltiin myös perään, millaisia uhkakuvia kehiteltiin 1960-luvulla, kun työväki alotteli siirtymistä viisipäiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon? Nykyään työn tuottavuus on aivan eri tasolla kun viisi vuosikymmentä sitten. Silloin tekivät ensimmäiset sähkökäyttöiset käsityökalut vasta tuloaan rakennustyömaille. Silti kauhistellaan, ettei työaikoja mitenkään voida lyhentää, pikemminkin päin vastoin.

Hannu Ketoharju SKP:n ehdokas numero 67

Hannu Ketoharju tuomitsi hävittäjähankinnat omassa puheenvuorossaan vaalitorilla

-Emme tarvitse hävittäjiä, emme tarvitse asevarustelua.

-Meillä Suomessa ei ole mitään vaatimuksia naapureidemme suuntaan. Kukaan ei ole esittänyt mitään vaatimuksia meille. Hävittäjäkauppaa tarvitsee Yhdysvaltojen aseteollisuus voittojensa turvaamiseksi. Hävittäjiä ja asevarustelua tarvitsevat kaikkien maiden asetehtailijat ja -kauppiaat. Niitä tarvitsevat kaikkien maiden sotapoliitikot. Hävittäjät ovat osa Yhdysvaltojen sotilasstrategiaa. Meidät sidotaan niillä osaksi suurvallan politiikkaa. Suomen maanpuolustus ei tarvitse hävittäjiä, jotka lentävät vain myyjän luvalla. Muutama kone riittää ilmavalvontaan rauhan aikana.

-Suomella on omat maavoimat, jotka vastaavat alueellisesta maanpuolustuksesta. Niiden ilmatorjunta, muut tykistö- ja rakettiaseet toimivat tarvittaessa varusmiehillä ympäri vuorokauden. Sitä on meidän itsenäinen maanpuolustuksemme. Se on ulkopolitiikan ja diplomatian tukena. Meidän turvallisuutemme perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, uskottavaan ulkopolitiikkaan ja hyviin naapuruussuhteisiin. Hävittäjien kytkykauppa rapakon takaiseen suurvaltaan ei niitä paranna.

– Sipilän hajonneen hallituksen suunnittelema 10 miljardin hävittäjäkauppa on tällä hetkellä Euroopan suurimpia asekauppoja. Se vie viidenneksen Suomen valtion budjetista. Hävittäjien elinkaarikustannukset ovat 30 vuoden ajalta vähintään 30 miljardia. Se on puolet Kataisen ja Sipilän hallitusten koulutusleikkauksista. Se on saman verran, mikä tarvitaan vanhusten hoidon nostamiseen pohjoismaiselle tasolle. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa hävittäjäkauppaan. Pienellä maalla ei ole varaa virheinvestointiin.

-Todellinen turvallisuusuhka on ilmastokriisi ja yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvu. Hävittäjämiljardit tarvitaan ilmastokriisin ratkaisuun. Tarvitaan investointeja raideliikenteeseen, uusiutuvaan energiaan, ekologiseen tuotantoon. Ne investoinnit työllistävät. Valtiovalta saa niihin edullisimman rahoituksen ja se voi tehdä pitkän ajan investointeja. Yksityiset yhtiöt eivät niitä tee, ne saalistavat lyhytaikaisia voittoja. On syytä muistaa, että nykyisestä sähköntuotannon kapasiteetista ainakin kaksi kolmannesta on tehty valtion ja kuntien omilla investoinneilla.

-Hävittäjien sijaan rahat tarvitaan hyötykäyttöön.

Artikkelikuvassa vaalitenttiä torilavalla juontanut Arto Heikkilä, kuva Jari Tertsunen

Ilmastolakossa keski-ikä nousi mutta vauhti säilyi


Lasten ja nuorten aloittama Ilmastolakko jatkui opiskelijoiden järjestämänä mielenosoituksena 5.4.2019 Joensuussa. Mielenosoitusmarssi kokoontui yliopiston Alkukiville ja kiemurteli yli korttelin mittaisena kaupungin eteläisen ruutukaava-alueen ja päätyi kauppatorille.

Matkalla pysähdyttiin muistuttamaan lukiolaisille ja kaupungintalon päättäjille asian tärkeydestä. Poliisit luottivat ilmastolakkolaisten järjestelykykyyn myös liikenteenohjauksen osalta, mistä lakkolaiset vastasivat. Ilmastomarssia eivät häirinneet autoilijat eivätkä muutkaan kulkuetta seuranneet vaan suhtautuminen kannustavaa.

Marssi kaupungintalon ”pysäkillä” (kuva Martti Vaskonen)

Tapahtumaan osallistui myös opetusalan veteraaneja, ympäristön tilasta huolestuneita aktiiveja, lukuisia eduskuntavaaliehdokkaita sekä koululaisia, jotka ovat jo harjaantuneita lakkolaisia.

Torilavan puheenvuorot oli varattu opiskelijoille ja tapahtuman epäpoliittisuus varmistettiin niin, ettei puhujaksi kelpuutettu puolueiden edustajia. Puheenvuoroissa vaadittiin päättäjiltä tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, epämääräinen vitkuttelu ei enää riitä.

Kirjoittaja Martti Vaskonen eduskuntavaaliehdokas numero 72 Savo-Karjala

Artikkelikuva Yhteiskoulun lukiolta (Martti Vaskonen)


Palkkakuopasta joukkohautaan?

Matalapalkkaiset naiset ja miehet ovat vasta nähneet unta tasa-arvosta. Tuloerojen taustalla on prosenttimääräiset palkankorotukset, mitkä johtavat myöhemmin mataliin eläkkeisiin ja muihin palkkaan sidottuihin maksuihin.

Työtätekeviä naisia on ammattiliitoissa 800 tuhatta ja myös miesten ammateissa järjestäytyminen on suurta. Tästä huolimatta muutosta parempaan ei ole tapahtunut, vaan päinvastoin työelämä on pahentunut.

Suomi on luopunut kansallisten sekä kansalaisten edun ajamisesta ja siirtynyt palvelemaan kansainvälisiä sijoittajia vapaan markkinatalouden ihanteiden mukaisesti. Nämä ihanteet tiivisti ministeri Berner eduskunnassa seuraavasti: En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihmiset voidaan asettaa markkinoiden edelle. Aikaisemmin Björn Wahlroos selkeytti asiaa näin: Yrityksillä ei ole yhteiskuntavastuuta.

Miljonäärien iloksi eriarvoisuutta halutaan lisätä. Lisätä täytyy myös heikosti koulutettujen määrää, jotta rikkaitten ja köyhien välinen ero säilyisi pitkälle tulevaisuuteen, sukupolvesta toiseen. Tästä varoitti taas kerran kasvatustieteen emeritusprfessori Kari Uusikylä: Jokainen maallikokin ymmärtää, että suuret leikkaukset vaikuttavat kouluun, opetukseen ja oppilaiden hyvinvointiin…Opettajien ammattitaito on korvattu hallinnon vastuuttomilla visioilla (Karjalainen 2.4.2019).

Toisinkin voidaan valita. Tarvitsemme tulojen uusjakoa. Kansalliset ja kansalaisten edut on turvattava. Kerskakulutus ja hävittäjämiljardit hyötykäyttöön.

Martti Vaskonen SKP:n eduskuntavaaliehdokas 72 Savo-Karjala

Ymmärrys hoi, älä jätä!


Ministeri Vehviläinen puolustaa raidehankkeiden yhtiöittämistä. Vehviläisen mukaan (Karjalainen 26.3.) ”jokainen valtion budjetin liikkumatilaa ymmärtävä tietää, että valtiolla ei tule olemaan tarvittavia miljardeja, joilla isoja raidehankkeita, kuten itärata, pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan.”

Sipilän kaatunut hallitus kuitenkin suunnitteli hankkivansa Suomeen 64 rynnäkköhävittäjää. Norjan ja Kanadan tekemien arvioiden mukaan F-35-koneen tämän kokoisen hankkeen elinkaarikustannus olisi Suomelle 30 vuodessa 30–40 miljardia euroa. On vaikea ymmärtää, miten Suomella olisi ”tarvittavat miljardit” tähän.

Tutkija Eero Lehdon mukaan (Ydin-lehti 1/2019) kansantalouden kannalta sotilasmenot ovat huomattava riski. Ne leikkaavat muun muassa koulutukseen ja tutkimukseen sekä julkiseen infrastruktuuriin suunnattuja julkisia määrärahoja, esimerkiksi Vehviläisen raidehankkeista. Sotilasmenot voivat vähentää myös vaikkapa sosiaalimenoja, jolloin vaikutus kansan elintasoon voi olla yllättävän suuri.

Suomen hävittäjähanke vaatii niin suuret rahat, että sillä on merkittävä vaikutus koko kansantalouteen. Riskinä on, että siitä tulee kansantalouden kannalta kestämätön.

Hanke sisältää myös sotilaallisesti ja ulkopoliittisesti kummallisia ajatuksia. HX-hanketta valmistelevassa raportissa korostetaan ilmatilan hallinnan edellyttämää hyökkäyksellistä vastatoimintaa. Vastustajaa ei nimetä, mutta eiköhän se tarkoita Venäjää, jonka ilmatorjunta on ehkä maailman tehokkain.

Ymmärtävätköhän kaikki päättäjät mitä riskejä ovat ottamassa ja mikä on ”valtion budjetin liikkumatila” hävittäjäkaupassa.

https://ydinlehti.fi/numero-2019-1/havittajat-vai-kansantalous/

Kirjoittaja Hannu Ketoharju eduskuntavaaliehdokas 67 Savo-Karjala

Artikkelikuva armeijan taistelunäytöksestä Joensuussa 8/2019 (kuva Martti Vaskonen)

Kannustusta, arvoisat punaiset toverit!

On hienoa, että tässä maassa vielä tunnustetaan väriä ja aate elää. Olette kaikki, SKP:n paikalliset ehdokkaat, enemmän tai vähemmän tuttuja myös minulle, eri yhteyksistä.

Olen lukenut mielipiteitänne ja tiedän teidän lukeneisuutenne ja käytännön kansalaistoiminnan.

Usein politiikan kiemuroissa on tärkeintä periaatteellisuus ja teoria johon maailmankatsomus perustuu. Nämä teillä ovat hallussa kuten vaihtoehtoiset kehitysmallit – ja suoria esityksiä niiden toteuttamiseksi monella politiikan, talouden ja kulttuurinkin saralla. Vaihtoehto pitääkin olla, sillä rahaahan rikkaalla valtiollamme kyllä on: kyse on sen käytöstä oikeisiin kohteisiin eikä hävittäjähankintoihin tai veronkiertoon.

MARTTI VASKOSEN tunnen teistä pisimmän ajan, ehkä suunnilleen neljännesvuosisadan – tutustuimme melkein heti kun muutin perheineni Joensuuhun. Masi on ay-aktiivi ja monipuolinen kansalaisaktivisti kuten kommunistin tulee ollakin, osaa liikkua eri seuroissa ja kinkereissä. Teimme hyvin paljon yhteistyötä muun muassa Joensuu-liikkeessä vastustaessamme toriparkkia ja pelastaessamme Linnunniemen kartanoa ökykapitalistiselta yksityistämiseltä. Masi oli mukana myös Penttilän Hovin pelastamisyrityksissä ja Yöjuna takaisin-kampanjassa, jota varten mies osti ihan ikioman “veturinkin”. Masin luontoarvot ja ay-toiminta tunnetaan, Varaslammen pihaseminaarit ja bileet ovat myös jääneet mieleen. Hän tulee toimeen varsin monenlaisten ihmisten kanssa, on aina valmis auttamaan enkä ole vielä nähnyt hänen kenellekään hermostuvan.

Myös politiikassa ja eduskunnassa tarvitaan pätevää ja rauhallista osaamista sekä tinkimätöntä toimintaa omien periaatteiden puolesta! Köyhän kansan puolesta. Menestystä, toverit!

Ystävällisin toveriterveisin

Pentti Stranius, Öisinajattelija

Artikkelikuvassa Pentti Stranius Linnunniemen huvilassa (kuva Martti Vaskonen v. 2003)

Köyhyys ja nukkuvien puolue

Maakuntalehden sunnuntaisuomalainen-liitteessä tietokirjailija Timo J. Tuikka kirjoittaa nukkuvien puolueesta ja pohtii äänestämättömyyden syitä niin ihmisten kuin tutkijoidenkin kanssa. Tekstissään hän tiivistää ongelman ja ehkä huomaamattaan antaa myös ratkaisuehdotuksen. ”Entisaikoina äänestäminen oli simppelimpää. Yksinkertaistettuna maanviljelijät äänestivät maalaisliitto-keskustaa, paremmat piirit kokoomusta, duunarit sosiaalidemokraatteja ja köyhälistö kommunisteja.” Kirjoituksessa haastatellun tutkija Hannu Lahtisen mukaan suurin syy 1,2 miljoonan aikuisen äänestämättömyyteen on köyhyys.

Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle Lipposen hallituksen sosiaaliturvan leikkausten seurauksena. Se näkyy tänäkin päivänä leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan perusturvan varassa olevan tulotaso kattaa vain 66 prosenttia riittäväksi katsotusta rahamäärästä. Sen vuoksi kommunistit esittävät perusturvan nostamista 1200 euroon kuukaudessa kaikille, jotka muutoin eivät saa riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.

Nyt siis köyhien on syytä palata juurilleen ja äänestää kommunisteja eduskuntaan, ehdokkaita löytyy Savo-Karjalastakin. Se panisikin säpinää politiikan sisältöön eri tavalla kuin edelliset ”jytkyt”.

Kirjoittaja Jari Tertsunen työtön SKP:N kansanedustajaehdokas nro 71 Savo-Karjalan vaalipiiri

Teksti Jari Tertsunen, (artikkelikuva Martti Vaskonen)