Ihmisen arkikokemus määrää mitä hän ajattelee ympäristöstään, myymälöistä, julkisista ja yksityisistä palveluista. Mihin lokeroon ammattiliitot kuuluvat? Onko se kommunistista potaskaa vai jotain parempaa?
Uset ammattiliitot ovat ajautuneet ongelmiin, koska niiden viesteihin ei enää luoteta. Ammattiliitot näyttäytyvät vain laitoksina, mitkä takaavat paremman päivärahan työttömyysjaksolta.
JHL kertoo omalla etusivullaan netissä, että siihen kuulumalla “saat reilun palkan ja muut ehdot työstäsi”. Todellisuudessa voit saada sen minimipalkan, minkä työehtosopimus sallii ja piste.
Myös se että saat muut reilut ehdot työstäsi on kaukainen haave. Työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus takaa sen, että työnantajalla on oikeus valvoa ja johtaa työtä mielivaltaisesti tai muodollisesti henkilökuntaa osallistamalla. Lain ja sopimusten rajat venyvät ja paukkuvat. Harmaata aluetta riittää harhailtavaksi vuodesta toiseen.
Hyöty työn tuottavuuden kasvusta, “samassa ajassa enemmän” on mennyt työnantajien hyödyksi. Onko se reilua? Onko se reilua, että julkisen sektorin kuluttavissa ammateissa joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle ennen eläkeikää joka kolmannen kohdalla. Niin sanottuja terveyden takaavia “suojatyöpaikkoja” löytyy vain johtotehtävissä ja sotilasammateissa.
Onko se reilua, että työaikaasi on pidennetty ja lomarahojasi leikattu? Onko reilua, että uuden työaikalain mukaan työnantajan mahdollisuudet teettää ylityötä kasvavat sadan vuoden takaisesta 200 tunnin enimmäismäärästä noin 400 tuntiin vuodessa.
Uusi työaikalaki on niin heikosti kirjoitettu, ettei sitä valvova viranomainen AVI pysty tulkitsemaan. Meni vähän kuin kuuluisa kikysopimus. Ei oikein tiedetä mitä on tehty.
Se että ammattiyhdistysliike kamppailisi lyhyemmän työajan puolesta on vielä utopiaa. JHL:n näkyvin valtakunnallinen kamppailu on kerran vuodessa järjestettävä Nenäpäivä.
Auttaisiko ammattiliittoja, jos punaiset nenät kaivettaisiin esille kymmenen kertaa vuodessa. Saisiko se työläiset hylkäämään YTK:n ja järjestäytymään voimaksi, mikä vakavissaan ajaa parempia työehtoja?
Voimme kamppailla hyvistä työehdoista ja ottaa reilun askeleen vasemmalle. Mitään estettä sille ei ole. Hyvä kaikkia kuluttavaa työtä tekevien yhteinen vaatimus ja tunnus on jo olemassa. Se voidaan toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Tunnus kuuluu: 30 tuntia viikossa riittää!
Martti Vaskonen
SKP:n ay-ryhmä pj
punaisetsanomat.wordpress.com 