Köyhyys ja nukkuvien puolue

Maakuntalehden sunnuntaisuomalainen-liitteessä tietokirjailija Timo J. Tuikka kirjoittaa nukkuvien puolueesta ja pohtii äänestämättömyyden syitä niin ihmisten kuin tutkijoidenkin kanssa. Tekstissään hän tiivistää ongelman ja ehkä huomaamattaan antaa myös ratkaisuehdotuksen. ”Entisaikoina äänestäminen oli simppelimpää. Yksinkertaistettuna maanviljelijät äänestivät maalaisliitto-keskustaa, paremmat piirit kokoomusta, duunarit sosiaalidemokraatteja ja köyhälistö kommunisteja.” Kirjoituksessa haastatellun tutkija Hannu Lahtisen mukaan suurin syy 1,2 miljoonan aikuisen äänestämättömyyteen on köyhyys.

Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle Lipposen hallituksen sosiaaliturvan leikkausten seurauksena. Se näkyy tänäkin päivänä leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan perusturvan varassa olevan tulotaso kattaa vain 66 prosenttia riittäväksi katsotusta rahamäärästä. Sen vuoksi kommunistit esittävät perusturvan nostamista 1200 euroon kuukaudessa kaikille, jotka muutoin eivät saa riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.

Nyt siis köyhien on syytä palata juurilleen ja äänestää kommunisteja eduskuntaan, ehdokkaita löytyy Savo-Karjalastakin. Se panisikin säpinää politiikan sisältöön eri tavalla kuin edelliset ”jytkyt”.

Kirjoittaja Jari Tertsunen työtön SKP:N kansanedustajaehdokas nro 71 Savo-Karjalan vaalipiiri

Teksti Jari Tertsunen, (artikkelikuva Martti Vaskonen)

Köyhyydestä

Eduskuntavaalien alla näyttää siltä, että hyvin yleisesti on lähtökohdaksi hyväksytty raamatullinen ajatus ”köyhät teillä on aina keskuudessanne”. Edes vakavaa pohdintaa siitä, miten 90-luvun laman ja sosiaaliturvan leikkausten seurauksena syntyneet leipäjonot poistettaisiin, en ole nähnyt. Halutaanko niistä kenties kannustavan sosiaaliturvan pysyviä muistomerkkejä? Silloin lapsuutensa menettäneistä puhutaan ”laman lapsina”, jotka ovat joutuneet yhteiskunnan syrjäyttämiksi. Juhlapuheissa heitä muistetaan ja joskus ehdokaskin saattaa valitella heidän kovaa kohtaloaan, mutta todella vaikuttavia toimenpiteitä ”ei ole varaa” ehdottaa.

Johtuneeko siitä, että olemme todistaneet koko tämän vuosituhannen ajan vaurauden keskittyvän pienen vähemmistön haltuun. Suomessakin seitsemän henkeä omistaa yhtä paljon kuin köyhin 40 prosenttia. Sitä kehitystä ei oikein osata tai uskalleta kyseenalaistaa. Sehän vaatisi kajoamista rikkaiden kukkaroon. 90-luvun sosiaaliturvan leikkauksista on tullut pysyviä, koska ne sopivat nykyiseen oikeistolaiseen ajatteluun. Tuloeroja kasvatetaan tahallaan yhteiskunnassa ja kestävyysvajeet ja velkaongelmat ovat köyhien syytä. Ainakin juuri heiltä on leikattu näiden ongelmien hoitamiseksi.

Tutkija Pertti Honkasen mukaan, jos yksin asuvan täysi kansaneläke olisi 1980-luvun tasolla, sen pitäisi nyt olla noin 1 000 euroa kuukaudessa. Takuueläke on kuitenkin vain 785 euroa. Köyhien lasten määrä on noussut jo 150 000 lapseen ja lapsilisien reaaliarvoa on leikattu vuoden 1994 jälkeen 20 – 40 prosenttia. Korkeakouluopiskelijan opintorahan reaaliarvo on nyt noin 35 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 1992 opintotuki.

Vaatii tietenkin toisenlaisen maailman ajattelemista, jos halutaan poistaa köyhyys. Siihenhän meillä on varat, puuttuu vain poliittinen tahto. Jos leikkaisimmekin suuria tuloja ja omaisuuksia verotuksella yhteiseen kassaan, silloin jakovaraa olisikin huomattavasti enemmän. Alkaisimme verottaa rikkainta tulonsaajakymmenystä nykyistä huomattavasti kovemmin ja tukkisimme veroparatiisit. Samalla vähentäisimme ympäristölle vahingollista kerskakulutusta ja tekisimme ilmastoteon.

Silloin pystyisimme lopettamaan hyvinvointivaltion häpeätahran, leipäjonot. Siihen tarvitaan vain sosiaaliturvan korottamista EU:n köyhyysrajalle. Se on Suomessa yksinäiselle ihmiselle tällä hetkellä 1230 euroa kuukaudessa. 1200 euron perusturvan maksamista kaikille, jotka eivät saa muuten riittävää toimeentuloa. Pitkäaikaistyöttömille, opiskelijoille, sairaille ja vammaisille, pieneläkeläisille. Sanalla sanoen kaikille köyhille. Laskelmien mukaan se vaatisi neljä miljardia euroa vuodessa ja olisi merkittävä tulonsiirto yhteiskunnassa. Sen kaikkia myönteisiä vaikutuksia on mahdoton edes laskea. Kotimainen kysyntä kasvattaisi työllisyyttä. Kenties monet köyhyyden mukanaan tuomat ongelmat sairastamisesta alkaen vähenisivät. Muistetaanpa Helsingin kaupungin poliisipäällikön sanat, parasta rikollisuuden torjuntaa on hyvinvointivaltio.

https://www.skp.fi/perusturva1200perustelu

Kirjoittaja Hannu Ketoharju

Punaiset Sanomat toimii köyhien, kipeiden ja yhteiskunnan eriarvoisuuteen kyllästyneiden ihmisten julkaisuna. Kirjoitusten aiheet ja vastuu niiden sisällöstä ovat kirjoittajilla. Yhteyshenkilö on Martti Vaskonen punaisetsanomat (at) gmail.com.

SKP esittää sosiaaliturvan tasokorotusta ja sen yksinkertaistamista.

SKP esittää sosiaaliturvan tasokorotusta ja sen yksinkertaistamista. Vaalikauden tavoite on perusturvan nostaminen 1200 euroon kuukaudessa verottomana. Se tarkoittaa EU:n köyhyysrajan nipin napin ylittävää sosiaaliturvaa kaikille, jotka eivät muuten pysty tätä elämiseen tarvittavaa tuloa saamaan.

”Perusturva on tutkija Pertti Honkasen mukaan jäänyt jälkeen ansio- ja hintakehityksestä, mikä on lisännyt tarvetta toimeentulotukeen. Jos yksin asuvan täysi kansaneläke olisi 1980-luvun jälkeen seurannut ansiotasoindeksin kehitystä, sen pitäisi nyt olla noin 1 000 euroa kuukaudessa. Takuueläke on kuitenkin vain 785 euroa ja täysi kansaneläke 629 euroa. Opintoraha on eniten kärsinyt lamavuosien leikkauksista sekä 1990-luvulla että viime vuosina, kun Sipilän hallitus poisti indeksisuojan. Korkeakouluopiskelijan opintorahan reaaliarvo on nyt noin 35 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 1992 syksyllä, kun opintotuessa siirryttiin opintorahapainotteiseen opintotukeen.

Kaikkein laajimmin ja vakavimmin perusturvan riittämättömyys vaikuttaa lapsiperheisiin, koska lapsena koettu köyhyys vaikuttaa lapsen koko eliniän. Köyhien lasten määrä on noussut jo 150 000 lapseen ja on pian ohittamassa vuoden 2017 huippuluvut. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin ylittäen koko väestön köyhyysasteen. Lapsiasiamies Tuomas Kurttilan arvion mukaan etuuksien ja palveluiden kehittäminen on ollut poukkoilevaa, eikä huomio ole kiinnittynyt heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Lapsilisien reaaliarvoa on leikattu vuoden 1994 jälkeen 20 – 40 prosenttia.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Terveydenhuollon maksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset ovat vaikeuttaneet etenkin paljon sairastavien, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien olosuhteita. Työmarkkinatuella elävän tilannetta heikentää entisestään vuonna 2018 voimaan tullut ns. aktiivimalli, joka merkitsee käytännössä työttömyysturvan leikkaamista 4,65 prosentilla, ellei työtön onnistu toteuttamaan hänelle määrättyjä aktivointiehtoja.

Hallituksen toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että kasvava joukko kansalaisia elää pelkän toimeentulotuen varassa. Arviolta 40 000 ihmistä elää ilman ansiotuloa tai syyperustaista toimeentuloturvaa. Iso osa heistä on kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle tiputettuja kansalaisia, jotka joutuvat kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen todistamaan oikeutensa alkujaan tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.”

Hannu Ketoharju

https://www.skp.fi/perusturva1200perustelu

Tässä linkissä tarkempi perusturvan rahoituslaskelma.

https://www.skp.fi/perusturva1200rahoitus