Varaslampi on harvinainen luontokohde, mikä on vain reilun kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Alueeseen liittyvä asemalkaava on nyt suunnittelun alla ja asukkaat sen myötä piristyneet keskustelemaan asiasta. Tämä on kaikinpuolin tervetullutta innokkuutta kaupunkilaisten osalta. Alla selontekoa Niinivaara-yhdistyksen ja asukkaiden ajatuksista.
Tärkeä osa kaavoitusaluetta on Varaslampi ja siihen liittyvä viher- ja metsäalue. Tämän metsäalueen puut ovat kärsineet lammen veden pysyvästä noususta. Ongelma johtunee lammen laskuojan tukkeutumisesta Sortavalankadun lännen puoleisella osalla.
Lammen tulevaisuuden kannalta oleellinen kysymys on, miten sen vedenlaatua voitaisiin korjata? Voisiko lampeen johtaa Pielisjoen vettä happipitoisuuden parantamiseksi? Varaslammen vedenlaadun ja virkistysalueen parantamiseksi tulisi tehdä uusi kunnostussuunitelma.
Hoidettujen puistojen ylläpitäminen vaatii aina paljon resursseja. Puistojen hoitamisen sijasta varat tulisi käyttää Varaslammen rehevöitymisen ja umpeenkasvun pysäyttämiseen. Esimerkiksi Varaslampeen laskevaan ojaan voisi rakentaa enemmän kosteikkoja ja kasvillisuuden poistoa syksyisin tulisi jatkaa.
Alueen virkistyskäyttöä heikentää liikenteen aiheuttama melu. Melukartoitus ja meluntorjuntasuunnitelma tulisi tehdä osana kaavoitusprosessia. Pekkalan sillan ja Imatrantien leventämisen ja perusparannuksen yhteydessä sallittu ajonopeus nousi 60 km:stä 80 km:iin, mikä lisäsi alueen melua huolimatta melukaiteesta. Melua olisi mahdollista vähentää korvaamalla nykyinen betoninen melukaide tehokkaammin melua vähentävällä korkeammalla meluesteellä. Melua kasvattaa myös Kettuvaarantien ja Sortavalankadun liikenne.
Virkistyskäyttöä kehitettävä
Varaslammen virkistyskäyttöä lisäisi Karjalankadusta alkaen lähtevä ei-talvihoitoinen sorapintainen alle 2 metriä leveä kävelyreitti (Sortavalankadun päähän asti myös pyörätie), mikä olisi kosteikoissa puusiltarakenteinen tai vastaava. Reitti kiertäisi lammen rantoja myötäillen ja siihen liittyisi levähdyspaikaksi sopivia laitureita 5-6 kappaletta. Reitti olisi lumettomana aikana niin sanotusti esteetön. Pitkospuilla tai esteettömänä puusiltana tehty reitti voisi olla saman tyyppinen kuin esim. Outokummun Särkisalmen esteettömällä kalastuspaikalla, jolloin siellä voisi liikkua myös lastenvaunujen kanssa ja pyörätuolilla.
Kasvit ja eläimet
Varaslammen rantametsät tulisi säilyttää luonnontilaisena virkistysalueena, eikä niitä tulisi muuttaa hoidetuksi puistoksi. Myös Soldaninkadun ja Varaslammen lasku-uoman välinen metsäalue tulisi säilyttää luonnontilaisena, kuten koillisreunan metsäkin. Varaslampi ja sitä ympäröivät metsät ovat monimuotoinen ja arvokas luontokohde lähellä kaupunkia, eikä sen luonnetta tulisi muuttaa.
Varaslammella on havaittu mm. pikkutikka ja satakieli, jotka ovat väheneviä rantametsien lajeja. Pikkutikalle on tärkeää myös runsas lahopuusto. Varaslammen rantakasvillisuusalueet ovat viitasammakon kutualueita. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin IVa liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on kielletty. Alueelle on tehty vuonna 2018 luontoselvitys
Soldaninkadun päässä lammen etelärannalla oli vielä vuonna 1989 kovaa rantaa venepaikaksi. Nyt tilalla on upottavaa pajuluhtaa.
Varaslammen asuinalue
Tonttien käyttö kaavoitusalueella vaihtelee suuresti. Autottomia kotitalouksia on vain kaksi ja lisäksi on yksi puutarhakäytössä ollut tontti. Enimmillään autokatos- tai tallipaikkoja on keskikokoisella omakotitontilla viisi kappaletta. Kaavoittajan mahdollisuus puutarhamaisen rakentamisen edistämiseen ovat siis rajalliset. Sama koskee myös rivitalotontteja. Kaikilla tonteilla on mahdollisuus rakentaa kahteen kerrokseen, mikä lisää tonttien monipuolista käyttöä mm. puutarhana, mikäli omistaja näin haluaa. Uusien rakennusten pitäisi sulautua olemassa olevaan rakennuskantaan, siten ne voisivat olla mieluiten harjakattoisia, puurakenteisia pientaloja.
Karjalankadun varrella olevaa puistokaistaletta ei tulisi käyttää rakentamiseen, vaan säilyttää puistona. Tonttitehokkuus Varaslammenkatuun liittyvissä tonteissa on e=0,3. Tonttitehokkuutta nostamalla lukuun e=0,4 saadaan merkittävä lisärakennusoikeus näille tonteille. Sama e=0,4 tulisi osoittaa myös nykyiseen rivitalojen kortteliin 5106.
Teksti ja kuvat Martti Vaskonen
punaisetsanomat.wordpress.com 