Kuntavaalit 2021 ehdokkaan silmin

Suomen tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan terveys- ja sosiaalipalveluissa tehtiin vuonna 2020 yli 12 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna 2019 ja 16,5 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin vuonna 2018. Tämä siis siitä huolimatta, että puhetta on piisannut hoivatyön ongelmista.

Meillä ongelmat kätketään ja tilannetta kaunistellaan. Vaikka työvoimaa on runsaasti tarjolla, julkisuudessa puhutaan työvoimapulasta. Työvoiman saatavuutta heikentää lyhyet, epämääräiset työsopimukset,  huonot työolosuhteet ja työn kuormittavuus. 

Taulukko Suomen tilastokeskus

Työvoiman saatavuutta terveys- ja sosiaalipalveluissa rajoittaa  työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus.  Hoitotyössä eettistä stressiä aiheutuu usein työtilanteissa. Kun aikaa on vähän, ketä hoidat ensin? Mitä jätät tekemättä? Ei ole siis ihme, että alalta hakeudutaan pois.

Kevan selvityksen mukaan joka kolmas kuntasektorin työntekijä jää eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Hoiva -nimikkeellä eläköityviä on 43 000 ja heistä joka kolmas jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Sama kohtalo on muillakin kuluttavaa työtä tekevillä. 

Suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa esimerkiksi maatalouslomittajien, siivoojien, kiinteistöhuollon työntekijöiden, avustavien keittiötyöntekijöiden ja sosiaalialan hoitajien ammattiryhmissä. 

Riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on liki olematon upseereilla ja aliupseereilla, vähäistä hallinnon, talouden ja lain asiantuntijoilla. 

Nyt on kysyttävä, minkä vuoksi työtä ei kevennetä ja työaikaa lyhennetä, kun työstä johtuvat sairaudet ovat näin yleisiä? Tämän lisäksi työttömyys on kasvanut sietämättömäksi. Julkisen alan työntekijät jäävät osatyökyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 54,2 vuoden iässä ja pysyvälle täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 59,6-vuotiaana .Miksi ei edes edes yli 50 -vuotiaiden työaikaa lyhennetä tuntuvasti, vaikka työkyvyttömyys menot ovat jo yli  2 miljardia vuodessa.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, kun henkilöllä on diagnisoitu sairaus tai vamma ja hänellä on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 300 päivää. Polku työkyvyttömyyseläkkeelle on kivulias ja tietää myös rahahuolia. Esimerkiksi 50 prosentin invaliditeetistä myönnettävä alennus kunnallis- valtionverossa on yhteensä 200-250 euroa vuodessa. Sillä rahalla ei voi alentuneesta työkyvystä johtuvia menoja korvata, elämän laadun heikkenemisestä puhumattakaan. 

Vanhuuseläkeiän nosto on myös aiheuttanut painetta työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen, erityisesti iän ja sen mukana tulevien terveysvaivojen lisääntyessä. Työn keventäminen ja työajan lyhentäminen on avain työkyvyn ylläpitämiseksi.

Kuntatyönantajat ovat olleet on liian passiivisia työajan lyhentämisessä.

Kuntatyönantajien arvovaltaa heikentää myös työnantajien laajat valtuudet työntekijöiden irtisanomisiin Yhteistoimintaneuvotteluissa. Irtisanominen tapahtuu tuotannollisista ja taloudellisista syistä osana YT-neuvotteluja. Usein vasta oikeudessa esitetään perusteita, joita työsopimuslaki sekä työ- ja virkaehtosopimus edellyttää.

Taulukko Työ- ja elinkeinoministeriö

Työttömyyttä Suomessa ja Euroopassa on hoidettu työvoiman tarjontaa lisäämällä.  Meillä Suomessa laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja työvoimapalveluissa olleiden yhteismäärä oli joulukuun lopussa 465 000, siis lähes puoli miljoonaa henkilöä. Se on paljon maassa, jossa työvoimaan lasketaan 2,7 miljoonaa henkilöä. Näin laskettuna työttömyys on 17 % työvoimasta. 

Oravanpyörää työn, työttömyyden ja työkyvyttömyyden välillä on hidastettava. Tämä vaatii työn ja tuotannon tulosten, työn hedelmien uudelleen jakoa.  Sen voimme aloittaa jo näissä kuntavaaleissa.

Koronakriisistä huolimatta demarivetoinen hallitus on jatkanut Suomen hävittäjähanketta, jolle eduskunta antoi joulukuussa 2020 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden. Arviot hävittäjähankkeen elinkaarikustannuksista vaihtelivat eduskuntakeskustelussa 20-30 miljardin euron välillä. SKP näkee, että nämä varat tulee ohjata kuntiin ja ihmisten peruspalveluiden turvaamiseen. Rahaa Suomesta löytyy. On päätettävä halutaanko se käyttää sota-aseisiin vai arjen turvaan.

MARTTI VASKONEN kuntavaalit 2021 numero 429, Suomen kommunistinen puolue

Martti Vaskonen SKP Joensuu