Stop työehtojen polkemiselle

Suuret hoivayritykset eivät hoida vanhuksia asianmukaisesti, ja samoin ne kohtelevat omia työntekijöitään. Yksityisissä hoivayrityksissä nähdään kilpailuttamisen ikävät seuraukset. Alan palkat ovat jopa satoja euroja matalammat verrattuna kunta-alan työehtosopimukseen ja työehtojen polkeminen on yleistä.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta sovelletaan mm. vanhustenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, mielenterveyskuntoutujien ja nuorten parissa tehtävässä työssä.

Yksityisissä hoivayrityksissä sijaisia ja keikkalaisia palkattaessa suositaan runkosopimuksia, joissa jokaista työvuoroa varten voidaan solmia erillinen määräaikainen työsopimus. Runkosopimuksia käytetään vaikka työvoiman tarve olisi jatkuvaa.

Tällä tavoin siirretään yrittäjäriskiä työntekijälle ja kierretään sairausajan palkanmaksua ja vuosilomasäännöksiä. Työehtosopimuksen mukaan työntekijä saa täyden palkan sairausajalta, kun työsuhde on jatkunut keskeytyksittä kuukauden. Palkkansa säilyttääkseen työntekijän on siis työskenneltävä myös sairaana, mikä selittää yksityisen hoiva-alan matalampia sairauspoissaoloja. Työntekijöitä myös painostetaan tasoittamaan syntyneitä ylitöitä ilman korotettua tuntipalkkaa ns. tunti tunnista periaatteella.
Julkisen sektorin palvelujen kilpailuttaminen tulee työntekijöille kalliiksi. Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa kilpailuttaa tänä keväänä siivous- ja sairaala-apulaistehtävät. Tehtäviä hoitavat SOLin siistijät kirjoittivat sairaalan johdolle kannanoton, jossa he vaativat, ettei kilpailutuksen tulos perustu työsuhde-etujen heikentämiseen.
Edellisen kilpailutuksen 2015 SOL voitti, ja työntekijät, jotka saivat pitää työpaikkansa ja siirtyivät yritykseen, aloittivat uusina. Tuntipalkka laski, ensimmäinen sairauslomapäivä tuli palkattomaksi, lomat paloivat, lomakorvaus jäi saamatta ja työterveyshuolto heikkeni. Nyt on sama uhka edessä taas ja kaikista pahimpana pelkona irtisanominen. 
Jatkuva kilpailutus tuhlaa niin yritysten voimavaroja kuin työntekijöiden motivaatiota. Järkevintä ja reiluinta olisi palauttaa kaikki talossa tehtävät työt talon omien työntekijöiden hoidettavaksi. Työilmapiiri ja työssä jaksaminen paranisi, ja työn laatu ja tulos kohenisi. Hoiva-alalle kilpailutus ei sovi lainkaan. Silloin halvimmalla hoitava yritys tekee tulosta säästämällä sekä työntekijöidensä että hoidettaviensa kustannuksella.

Kirjoittaja Jaana Haverinen

Punaiset Sanomat toimii köyhien, kipeiden ja yhteiskunnan eriarvoisuuteen kyllästyneiden ihmisten julkaisuna. Kirjoitusten aiheet ja vastuu niiden sisällöstä ovat kirjoittajilla. Yhteyshenkilö on Martti Vaskonen punaisetsanomat (at) gmail.com.

Päättäkää elämmekö hyvinvointivaltiossa vai vapaassa markkinataloudessa

Susanna Rissanen

Nuorten mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin, lapsiperheiden pahoinvointi kasvaa, näin huutavat otsikot. Asiantuntijoita marssitetaan kertomaan ennaltaehkäisevien palveluiden tarpeesta. Moniko tulee ajatelleeksi mitä ne ennaltaehkäisevät palvelut sitten ovat. Ovatko ne jotain ns. matalan kynnyksen palveluja, jota marssitaan hakemaan jostain? Voivat ne olla sitäkin, mutta ennen kaikkea ennaltaehäisevät palvelut ovat yhteiskunna rakenteissa sisällä. Ne ovat palveluja, joita ei erikseen haeta, vaan ne tulevat automaationa kaikille. Tällaisia ovat Suomessa olleet esimerkiksi laadukas ja hyvin resurssoitu koulujärjestelmä, riittävän toimeentulon turvaaminen kaikista pienituloisimmellekin, toimivat palvelut lähellä, kaikkien saatavilla oleva terveydenhoito ja kohtuulliset hoitokustannukset. 

Näistä ennaltaehkäisevistä palveluista on viety resursseja jatkuvasti viime vuosina, ei ole mitenkään yllättävää että pahoinvointi yhteiskunnassa on samaan tahtiin kasvanut. Se on hinta mikä maksetaan hyvinvointivaltion purkamistalkoissa. Puhutaan kasvavassa määrin yksilönvastuusta ja valinnanvapaudesta – uusliberalismista. Kauniita termejä, joiden sisään kätketään se, että yhteiskunta ei ota vastuuta, jokainen pärjätköön itse, tuli mitä tuli. Mallia otetaan yhdysvalloista, jossa yksilönvastuun seurauksena huono-osaisuus periytyy ja esimerkiksi yhden sukulaisen vakava sairastuminen voi vaatia koko suvun omaisuuden myymistä terveydenhoitokulujen kattamiseksi. Yhteiskunnan sairasvakuutusjärjestelmän puuttuessa, on sairasvakuutusten hinnat pilvissä, siksi edes kaikilla töissä käyvillä ei ole vakuutusta sairastumisen varalle. Jotain mikä Suomessa on jokaisella yhteiskunnan järjestämänä. Työssäkäyvä köyhä on vapailla markkinoilla yhteiskunnan normaali. Töitä saa teettää niin huonoilla ehdoilla, että yrittäjäksi ryhtyvät joutuvat tehdä ympäripyöreää päivää pystytäkseen vastaamaan siihen mitä suuremmat kilpailijat pystyvät tarjoamaan. Sillä erolla, että kun suuren firman duunari ei enää jaksa, niin hänen tilalleen otetaan uusi uupumaan, yrittäjän uuvahtaessa ei tule ketään.

On aika saada laaja muutos yhteiskunnassa takaisin hyvinvointivaltion kehittämiseen. Eduskuntapuolueiden piirileikki oppositiossa-hallituksessa ei tuo mitään muutosta. Muutos tulee äänestämällä eduskunnan ulkopuolisia päättämään. 

Susanna Rissanen, yhteiskunta-alan erityisasiantuntija, uusio-suurperheen ja erityislapsen äiti, joka on erittäin huolissaan kaikkien lasten tulevaisuudesta.