Hävittäjähankinnalla ei tieteellistä pohjaa

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen tiivistää kolumnissaan (Savon Sanomat 18.1.) ”Tieto itsessään ei takaa hyvinvointia ja sivistystä, vaan se, kuinka tieto käytetään kaikkien hyväksi ja on kaikkien saatavilla. Tätä edistää myös opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan vetämä Tutkitun tiedon teemavuosi 2021” Mönkkösen vaatimukseen, että ”tietoa pitää puolustaa laajasti ja sen pitää johtaa myös rationaaliseen käyttäytymiseen ja päätöksiin” voi yhtyä.

Sen toivoisin näkyvän myös Suomen historian kalleimmassa kaupassa, ilmavoimien kymmenien miljardien hävittäjäkaupassa. Sen seurauksena jo tämän vuoden puolustusbudjetti on kasvanut 50,4 prosenttia, lähes viiteen miljardiin.  

Tutkija Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta on useampaan otteeseen arvostellut HX-kauppaa sen kansantaloudelle aiheuttamien riskien vuoksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan asevarusteluun käytetyt varat ovat heikentäneet talouskasvua koulutusleikkausten vuoksi. Hänen mukaansa julkisille hankinnoille tavallista kustannus-hyötyanalyysia ei ole nyt tehty. Hornetien hankinnassa 90-luvun alussa sellainen vielä tehtiin.

Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön eversti Pertti Tervosen mukaan päätös hävittäjien hankinnasta on tehty ilman tieteellistä selvitystä niiden tarpeesta. Olisi pitänyt käsitellä kaikki ilmapuolustuksen osatekijät ja tehdä sen pohjalta esitys kokonaisratkaisuksi.

VT Pekka Visurin mukaan Suomella on halvempia ja toimivampia ratkaisuja oman maan puolustukselle. Vaarana on, että kauaskantoisia ja kalliita ratkaisuja tehdään nopeasti vanhentuvien oletusten perusteella. Hän siteeraa yhdysvaltalaiskenraalin Mark Milleyn arvioita sodan luonteen perustavasta muutoksesta lähimpien 10-15 vuoden aikana. Ratkaisevia tulevat olemaan tekoälyyn perustuvalla tiedustelulla täsmäohjatut ohjukset, lennokit ja muut uuden teknologian tuotteet. Tällöin esimerkiksi miehitettyjen lentokoneiden ja raskaiden panssarijoukkojen merkitys vähenee tuntuvasti. 

Visurin mukaan mitään erityistä sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa EU:ssa ei tarvitse kokea, sillä esimerkiksi Venäjään nähden EU-maiden sotilasmenot ovat noin nelinkertaiset. 

Näiden seikkojen vuoksi pitäisin järkevänä lykätä HX-kauppaa ja selvittää se kunnolla tieteelliseen tietoon perustuen. Kanadakin jäädytti oman hävittäjäkauppansa kalleuden vuoksi ja jatkoi Hornettien käyttöikää kymmenellä vuodella. Onko Suomellakaan varaa virheinvestointiin, varsinkaan näin korona-aikana?

Hannu Ketoharju

Artikkelikuva vuodelta 2016, jolloin USAn hävittäjät tulivat Rissalan lentotukikohtaan omalla ilmoituksellaan. Ilmatankkaus kuului harjoituksiin (arkistokuva Martti Vaskonen)