Luonto lehti pyytää ehdokkaaksi turhaketta vuodelle 2022 (tosin sivusto on huonosti päivitetty). Pikkukrääsän sijasta turhake-ehotukseni liittyy autoteollisuuden ylivaltaan liikkumisessa, mihin keskivertokansalaiselta uppoaa 1/10 tuloista.
Eli ehdotan vuoden turhakkeeksi autoja, missä on yli 20 hv moottori. Muussa tapuksessa käy näin : Mercedes-Benz tuo uuden 300 hevosvoimaisen (hv, 224 kW) karvalakkimallin täyssähköisenä ja paremmalle väelle 500 hv (373 kW) ilmastonmuutosta torjumaan, kuten EU vaatii.
Noilla nykyisten uusien autojen tehoilla saa jo supertehokkaasti renkaita jauhettua ja ongelmia kasvatettua. Siis henkilöautossa on saman verran tehoa kuin rekassa. Rekkakuskilla on käytössään 7 hv / tonni, kerskakulutus kuskilla 200 hv / tonni. Pientä rajaa hyvät eu-fanit ja jarruja autoteollisuuden ylivallalle. Pyydän lajitovereita osallistumaan turhake-ehotukseen pienitehoisten autojen puolesta. Ne ovat halpoja valmistaa, kuluttavat vain murto-osan luonnonvaroja ja samalla saamme turvallisemman liikenneympäristön.
Artikkelikuvan huolto/maastoauto voisi toimia myös biokaasulla, mutta EU:n ja sen autotelollisuuden ohjaamana vain sähköautoja suositaan verotuksessa. Kuvan auto on ollut käytössä yli 20 vuotta ja hyvällä huollolla ikää tulee vastaavasti lisää.
Vanhoja autoja muutetaan (konvertoidaan) biokaasuautoiksi ja siihen saa toistaiseksi tukea. Trafilta. Aiheesta kirjoitaa mm. Länsiväylä . Myös maatalouden tukea biokaasun tuotantoon on lisätty mutta mahdollisuus biokaasun käyttöön liikenteessä on epävarmoissa käsissä, eli EU:n komission antamissa säännöksissä.
Suomessa hallitus noudattaa omissa kansallisissa asetuksissaan näitä komission säännöksiä, mitkä muuttuvat parin vuoden kuluttua. Tällä hetkellä maatilat voivat käyttää investointituen avulla tuotetun biokaasun oman tilansa työkoneissa, mutta eivät voi myydä sitä liikenteessä käytettäväksi. Myyntiä varten maatilojen pitäisi perustaa yritys, mikä tarkoittaisi pienempää investointitukea.
Huhtikuun viimeinen lauantai 27. päivä oli toimintapäivä Suomessa ympäristöliike Elokapinalle.
Nuoret vaativat hallitukselta tekoja turhien sanojen sijaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Elokapina muistutti joensuulaisia kauppakeskus Iso Myyssä samalla tavalla ja samaan aikaan kello 12.05 kuvitteellisesti “kuolemalla” ilmastokriisin seurauksena.
Kauppakeskus Isa Myyssä h-hetkenä klo 12.05 (kuva Martti Vaskonen)
Kauppakeskuksessa liikkuneet asiakkaat saivat tiedotteen, missä kerrottiin tapahtumat syyt ja annettiin mahdollisuus keskusteluun. Tähän pohdintaan yllättävän monet osallistuivat, mikä tarkoitti myös sitä, että tapahtuma oli erittäin tarpeellinen.
Suomessa vastaavat tapahtumat järjestettiin Helsingissä ja Tampereella. Elokapinan lisäksi järjestäjänä oli Perjantait Gretan kanssa -toimintaryhmä.
Yhdessä tekemällä oppii parhaiten. Kuvassa mielenosoituksessa käytettyt tunnukset (kuva Martti Vaskonen).
Elokapina on osa Extinction Rebellion järjestöä. Tämä puoli vuotta toiminut järjestö toimii ja lähes 50 maassa. Wikipedian mukaan Elokapina (Extinction Rebellion, lyh. XR) pitää itseään epäpoliittisena liikkeenä jonka tavoitteena on hyödyntää rauhanomaista vastarintaa, jotta vältyttäisiin ilmaston romahtamiselta, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseltä, ja vältyttäisiin ihmisen sukupuuttoon kuolemiselta ja ympäristön romahtamiselta.
Liike perustettiin Isossa-Britanniassa toukokuussa 2018, ja käynnistyi lokakuussa 2018 Roger Hallamin, Gail Bradbrookin, Simon Bramwellin ym. Rising Up! -kampanjaan osallistuneiden toimesta kapinanjulistuksella Iso-Britannian hallitusta vastaan. Samalla julkaistiin 94 akateemikon allekirjoittama vetoomus luonnon puolesta. Marraskuussa 2018 Lontoossa järjestettiin kansalaistottelemattomuuden muodossa useita protesteja. Useat liikkeen aktivistit ovat lupautuneet menevänsä vankilaan.
Onko toisenlainen maailma mahdollinen?
Ympäristöpäivä jatkui Kansalaistalossa missä haettiin vaihtoehtoa nykyiselle luontoa ja ihmistä tuhoavalle järjestelmälle. Härkää sarvista tarttui keskustelutilaisuuden alustuspuheen tekijä historiantutkija ja Demokraattisen sivistysliiton pääsihteeri Jari Karttunen. Karttunen otsikoi esityksensä näin: Kapitalismi, ympäristökriisi ja yhteiskuntajärjestelmän muutoksen tarpeellisuus.
Jari Karttunen luennoi ympäristökriisitä (kuva Martti Vaskonen)
Kapitalismin hyväksymät ratkaisut eivät toimi
Jari Karttusen mukaan: Kapitalismin olemuksesta seuraa se, että esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisujen etsiminen kyseenalaistamatta yhteiskuntajärjestelmää on lopulta hyödytöntä ja ympäristökriisin kannalta mahdotonta. Koska voiton tuottaminen on kapitalismin sisäänrakennettu pakko, on monet ratkaisut ilmastokriisin ratkaisemisessa mahdottomia. Kapitalismin alla pyrkimykset ilmastokriisin ratkaisuun on rajoitettu sellaisiin, että ne pitävät sisällään voiton tekemisen mahdollisuuden tai ainakaan eivät pienennä niitä entisestään. Tästä syystä ilmastokriisin hoitamisessa suosituimmat menetelmät ovat uuden teknologian, fossiilittomien polttoaineiden ja päästökaupan kaltaiset keinot, joiden avulla voidaan tehdä yritystoimintaa.
-Teknologiset ratkaisut eivät siis kykene ratkaisemaan ongelmaa, ne lykkäävät sitä mutta kapitalistinen tuotantotapa vaatii lopulta jatkuvaa lisätuotantoa, mikä johtaa loputtomaan tarpeeseen kehittää lisää teknologiaa ja käyttää resursseja siihen, mikä johtaa ympäristötuhon lisäämiseen.
-Vielä tehottomampia ja jopa uuskolonialistisia ovat päästökaupan kaltaiset ratkaisut, jossa käytännössä köyhät maat antavat rikkaille mahdollisuuden tehdä päästöjä puolestaan. Päästöt eivät vähene, eikä köyhä maa kehity. Kun tähän liitetään kehitysavun vaatimukset päästöttömyydestä, pakottaa käytäntö kehitysmaata myymään oma potentiaalinsa teollistumiseen. Tämä on malliesimerkki vihreästä imperialismista.
-Vihreä, mutta kapitalismiin perustuva ympäristöliike on vain viimeisin harhapolku reitillä kohti todellista yhteiskuntajärjestelmän muutosta, muut ovat sosiaalidemokratia ja fasismi. Vihreys ilman kapitalismin kumoamisen vaatimusta kanavoi yhteiskunnallisen muutoshalun yhteen kapitalismin osa-alueeseen missä se ei kykene muuttamaan itse järjestelmää. Se on hyödytöntä ja mahdollistaa kapitalistisen järjestelmän jatkuvuuden, sekä sen aiheuttamat vahingot, niin ympäristö kuin sosiaalisetkin. Todellinen ratkaisu ympäristökriisiin on ajaa yhteiskuntajärjestelmän muutosta. Tällä tarkoitan sosialistista yhteiskuntajärjestelmää.
Tuulia Reponen kansaslaistalo Soropissa
Omassa kommenttipuheenvuorossaan Tuulia Reponen esitteli Elokapinan toimintaperiaatteita ja tavoitteita. Elokapina ei ole asettanut yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseen liittyviä vaatimuksia, vaan on keskittynyt imastonmuutoksen torjumisen kannalta ihmisiä laajasti sitovien tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen. Oleellista on myös uuden ympäristöliikkeen kehitysvaihe, mikä ei voi, eikä halua tarjota valmista ratkaisua edessä oleviin ongelmiin kaikilta osin.
Vaihtoehtojen puntarointia keskustelutilaisuudessa (kuva Martti Vaskonen)
Yleisökeskustelussa Hannu Ketoharju piti vahvasti oikeana arviota, jonka mukaan vastakkain ovat USA vetoinen sotateollisuuten sitoutunut talousjärjestelmä ja yleinen mielipide. Useimmat läsnäolleet katsoivat että, nykyinen puhdas liikevoittoon tähtäävä ja pakottava järjestelmä on käynyt tuhoisaksi ja siitä on päästävä eroon
punaisetsanomat.wordpress.com 