Vappu alkoi Punaisen hautamuistomerkillä Siilaisella. Aatteensa puolesta kaatuneita kukilla muistivat paikalliset työväenjärjestöt, SKP, JAP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vasemmistonuoret. Joensuun Puhallinorkesterin kvintetti juhlisti tilaisuutta soittamalla ensin surumarssin ja pääteeksi perinteisen Valoon sävelmän.
SKP:n edustajana kukkien laskun suoritti Tuija Kuivalainen ja juhlapuheen käytti Jari Tertsunen (kuva Martti Vaskonen)
Jari Tertsusen puhe muistomerkillä
Toverit!
Olemme kokoontuneet tänne vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkille taas vappuna 2019.
Tapahtumat sata ja yksi vuotta sitten lähtivät liikkeelle leivän puutteesta ja oikeudenmukaisemman maailman tavoitteesta.
Nämä kysymykset ovat samat, jotka ovat ajankohtaisia tämänkin päivän Suomessa ja maailmassa. Sadat tuhannet suomalaiset ovat työttömänä, puoli miljoonaa suomalaista elää virallisesti määritellyn köyhyysrajan alapuolella.
Yhteiskunnallinen tulonjako on kehittynyt suuntaan, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Istuneet hallitukset ovat tuhonneet hyvinvointivaltiota pörssikapitalistien ja raharikkaiden ehdoilla.
Suomalainen demokratia on tilassa, jossa yhteiskunnallista edistystä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoista tulonjakoa ajavat voimat on eristetty yhteikunnan virallisten arvokeskustelujen ulkopuolelle. Mielestäni demokratian ihanteiden mukaista ei ole se, että eduskunnan ulkopuolinen oppositio on vaiennettu vallassa olevan eduskunnan toimesta.
Yhteiskunnan eliitti, eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt mukaanlukien myös ammattiyhdistysliike on valjastettu kansainvälisen suurpääoman etujen ajamiseen.
Saman aikaisesti suomen vähävaraisten, työttömien, eläkeläisten ja työssäkäyvien oikeuksia, esim. lakko-aikeutta, sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa ja palkka- ja eläketasoa on alennettu mm. ammattiyhdistysliikkeen tuella. Oikeusturva on ostettavissa, jos siihen on varaa.
Elämme samojen taistelukysymysten edessä kuin näissä kummuissa lepäävät toverit reilu sata vuotta sitten.
Olisi aika kertoa meille kaikille sisällissodan jälkimainingeissa eri vuosikymmeninä eläneille se vaiettu totuus sodasta.
Virallinen, se valkoinen totuus, jota suomalainen koululaitos, kirkko ja armeija on jo vuosisadan toitottanut, on uusimpien tutkimusten pohjalta osoittautumassa petokseksi, harkituksi historian väärentämiseksi.
Eikö meidän kaikkien, punaisten, valkoisten ja meidän minun kaltaisteni, joilla ei omassa suvussa ole kytköksiä kumpaankaan sodan osapuoleen, olisi helpompi elää elämää, kun sotatraumat käsiteltäisiin avoimesti historiallisten dokumenttien pohjalta.
Etelä-Afrikan täysin avoin sotatila saatiin estettyä totuuskomission avulla. Totuuskomission tapainen toiminta saattaisi toimia vielä, vaikka sodasta onkin kulunut vuosisata. Sodan jälkiseuraukset kuitenkin edelleen elävät erinäisenä vihan ilmentyminä.
Itä-Suomen Vasemmistonuorten kukat laski Viljami Vaskonen (kuva Martti Vaskonen)Vuosittainen kunniakäynti Punaisten hautamuistomerkillä on toistaiseksi ainoa työväenjärjestöjen yhteinen tapahtuma Joensuussa (kuva Martti Vaskonen) SKP:n vappupöydällä oli tarjolla siman ja pullien lisäksi kirjallisuutta ja Tiedonantajan Eurovaaliextra 2019 (kuva Martti Vaskonen) Pentti Stranius (oikealla) kannattaa työväenliikeeltä voimakkaampia kannaottoja ja toimintaa. Tätä ajatusta kannattaa myös SKP:n eurovaaliehdokas Toni Kallioinen, kuvan reunassa vasemmalla. (kuva Martti Vaskonen)Keskustan juhlapuhuja eurovaaliehdokas, kansanedustaja Pekka Puska tyhjensi torin (kuva Martti Vaskonen)
Teksti ja kuvat Martti Vaskonen. Artikkelikuvassa Joensuun Puhallinorkesterin kvintetti.
Kuluva hallituskausi on ollut ristiriitojen täyttämää aikaa. Toisaalta vallassa on ollut äärimmäisen työläisvastainen ja kylmäverinen porvarihallitus, joka on leikannut sosiaaliturvasta ja koulutuksesta, sekä panostanut aseilla turvallisuuteen ja suojelupoliisin valtuuksien sekä rahavarojen kasvattamiseen. Toisaalta olemme olleet kaduilla vastustamassa hallituksen politiikkaa suurimmissa leikkausten vastaisissa mielenosoituksissa vuosikymmeniin.
Katujen vaatimukset on vietävä eduskuntaan. SKP on valmis tukemaan politiikan suunnanmuutosta, jota katujen mielenosoitukset, ay-liikkeen protestit ja muut ovat jo pitkään vaatineet. Suunta on muutettava perusteita myöten. Nyt tarvittava politiikan suunnanmuutos ei ole pieni. Juha Sipilän hallitus on monessa mielessä vain jatkanut edeltävien hallitusten valitsemalla linjalla. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan suomalaista politiikkaa on hallinnut kokoomuksen politiikka: se on asettanut tavoitteet ja määrännyt tahdin.
Suomessa on vallinnut uusliberaali konsensus, jossa muut ovat hiljaisesti hyväksyneet kokoomuksen politiikan, vaikka se on hyödyttänyt vain harvoja. Lähes kaikki puolueet ovat hyväksyneet EU:n talouspolitiikan,valtiovarainministeriön arviot kestävyysvajeesta, kuntien palveluiden keskittämisen ja kilpailuttamisen, hävittäjähankintojen tarpeellisuuden ja niin edelleen. Tämän takia ne eivät ole kyenneet haastamaan kokoomuksen linjauksia.
Maamme varallisuus on kasautunut rikkaimman 10 prosentin käsiin, ja suurimman osan tulojen kasvusta on saanut osakseen rikkain yksi prosentti. Työväkeä on kyykytetty ennätyksellisen paljon. Kiky-sopimus, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan keston lyhennys, aktiivimalli ja esitys irtisanomisen helpottamisesta osassa yrityksissä, ovat kaikki yhdistyneet pyrkimykseen rajoittaa ay-liikkeen valtaa, jotta se on saatu nielemään palkankorotusten nollalinja ja jatkuvasti huononevat työehdot.
Nyt on aika tuoda katujen, työpaikkojen, lähiöiden ja muiden nyt päätöksenteosta syrjäytettyjen ääni kuuluviin: tämä ei enää käy!
SKP:n joensuulaiset ehdokkaat olivat Arto Heikkilän tentittävänä Joensuussa 6.4. vaalitorilla. Ehdokkailta puristeltiin vastauksia myös toriteltalla keskipäivän aikaan. Äänestäjien luottamus politiikkaan on heikolla pohjalla. Äänestäjiltä puuttuu kuluttajansuoja. Sen saivat kuulla kaikki läsnäolleet.
Jari Tertsunen Joensuun torilavalla (kuva Martti Vaskonen)
Jari Tertsunen haluaa muuttaa lakia aktiivimallista, koska Suomen hallitus ja eduskunta ovat aktiivimalli-lainsäädännöllä lähteneet nöyryyttämään kansalaisia, pakottamalla työttömät näennäisiin koulutuksiin, palkattomiin työkokeiluihin, 0-tuntisopimuksiin ja muihin työttömyystilastoja kaunisteleviin kikkoihin. Kansalaisten yritys korjata täysin epäonnistunut lainsäädäntö-aloite heitettiin suoraan roskakoriin.
Toni Kallioinen vaalitorilla
Toni Kallioinen on 31-vuotias opiskelija ja ehdokkaana SKP:ssa muun muassa opiskelijoille tuttujen toimeentulovaikeuksien takia. SKP:lla on hyvä ohjelma minkä mukaan toimeentuloturva ja sekava tukien viidakko on korjattava säätämällä 1200 euron veroton perusturva. Se taataan kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämänntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden myyden,opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.
Martti Vaskonen (kuva Jari Tertsunen)
Martti Vaskonen on kyllästynyt rikkaita suosivaan verotukseen. Pääomaan kohdistuvat verot ovat Suomessa huomattavasti alemmat kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä on johtanut julkisten palvelujen rajuun karsintaan ja huonoihin työehtoihin etenkin vanhus- ja terveyspalveluissa. Valtion kassa kartuisi 5ooo miljoonalla eurolla, jos verotus pääomatuloille olisi sama EU maiden kanssa. Jo tällä summalla korjattaisiin vanhus- ja terveyspalvelut ja rahaa jäisi vielä runsaasti perusturvan korottamiseen. Lisäksi on käytettävissä muita keinoja oikeudenmukaisen verotuksen toteuttamiseksi.
Ari Sulopuisto SKP:n ehdokas numero 70 Savo Karjala
Ari Sulopuisto SKP:n ehdokas 70 puuttui vuorollaan vastottain tietoonsa tulleeseen väärinkäytöstapaukseen paikallisessa alakoulussa. Syynä oli ollut: ”kun ei uskontotunnilla ennätä”! Oppiaineita tulee opettaa niille suunnitelluilla ja varatuilla tunneilla. Hän kannustaa nyt ja tulevaisuudessa koululaisten vanhempia ja toki itseään oppilaita pitämään kiinni oikeudestaan saada sen aineen opetusta mitä pitääkin. Väärinkäytöksistä on syytä ja hyvä ilmoittaa joko AVI:iin tai Kantelupukille. Eikä ole huono keksintö soittaa paikalliselle vapaa-ajattelijayhdistyksellekään…Kaikki käyvät sähköisesti. Puhelimessa on tietysti mukavampi jutella, elävän ihmisen kanssa….Helppo ja yksinkertainen ratkaisu olisi avata ET kaikille oppilaille. Nythän seurakunnan jäsenet eivät edes vanhempiensa luvalla voi osallistua kyseisille oppitunneille.
Vallitsee myös melko erikoinen epäsuhta: Koulaisten vanhemmista on useita prosenttiyksiköitä pienempi osa kirkon jäseniä kuin heidän lapsiaan. Ovat siis itse eronneet, mutta eivät ole erottaneet lapsiaan. Tilanne tuottaa vaivaa ja päänvaivaa sekä koululle että lapsille itselleen sekä pahimmillaan liki jokaviikkoisen luvankyseluruljanssin koulun ja kodin välille. Ihan turhaan.
Kyseltiin myös perään, millaisia uhkakuvia kehiteltiin 1960-luvulla, kun työväki alotteli siirtymistä viisipäiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon? Nykyään työn tuottavuus on aivan eri tasolla kun viisi vuosikymmentä sitten. Silloin tekivät ensimmäiset sähkökäyttöiset käsityökalut vasta tuloaan rakennustyömaille. Silti kauhistellaan, ettei työaikoja mitenkään voida lyhentää, pikemminkin päin vastoin.
Hannu Ketoharju SKP:n ehdokas numero 67
Hannu Ketoharju tuomitsi hävittäjähankinnat omassa puheenvuorossaan vaalitorilla
-Emme tarvitse hävittäjiä, emme tarvitse asevarustelua.
-Meillä Suomessa ei ole mitään vaatimuksia naapureidemme suuntaan. Kukaan ei ole esittänyt mitään vaatimuksia meille. Hävittäjäkauppaa tarvitsee Yhdysvaltojen aseteollisuus voittojensa turvaamiseksi. Hävittäjiä ja asevarustelua tarvitsevat kaikkien maiden asetehtailijat ja -kauppiaat. Niitä tarvitsevat kaikkien maiden sotapoliitikot. Hävittäjät ovat osa Yhdysvaltojen sotilasstrategiaa. Meidät sidotaan niillä osaksi suurvallan politiikkaa. Suomen maanpuolustus ei tarvitse hävittäjiä, jotka lentävät vain myyjän luvalla. Muutama kone riittää ilmavalvontaan rauhan aikana.
-Suomella on omat maavoimat, jotka vastaavat alueellisesta maanpuolustuksesta. Niiden ilmatorjunta, muut tykistö- ja rakettiaseet toimivat tarvittaessa varusmiehillä ympäri vuorokauden. Sitä on meidän itsenäinen maanpuolustuksemme. Se on ulkopolitiikan ja diplomatian tukena. Meidän turvallisuutemme perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, uskottavaan ulkopolitiikkaan ja hyviin naapuruussuhteisiin. Hävittäjien kytkykauppa rapakon takaiseen suurvaltaan ei niitä paranna.
– Sipilän hajonneen hallituksen suunnittelema 10 miljardin hävittäjäkauppa on tällä hetkellä Euroopan suurimpia asekauppoja. Se vie viidenneksen Suomen valtion budjetista. Hävittäjien elinkaarikustannukset ovat 30 vuoden ajalta vähintään 30 miljardia. Se on puolet Kataisen ja Sipilän hallitusten koulutusleikkauksista. Se on saman verran, mikä tarvitaan vanhusten hoidon nostamiseen pohjoismaiselle tasolle. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa hävittäjäkauppaan. Pienellä maalla ei ole varaa virheinvestointiin.
-Todellinen turvallisuusuhka on ilmastokriisi ja yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvu. Hävittäjämiljardit tarvitaan ilmastokriisin ratkaisuun. Tarvitaan investointeja raideliikenteeseen, uusiutuvaan energiaan, ekologiseen tuotantoon. Ne investoinnit työllistävät. Valtiovalta saa niihin edullisimman rahoituksen ja se voi tehdä pitkän ajan investointeja. Yksityiset yhtiöt eivät niitä tee, ne saalistavat lyhytaikaisia voittoja. On syytä muistaa, että nykyisestä sähköntuotannon kapasiteetista ainakin kaksi kolmannesta on tehty valtion ja kuntien omilla investoinneilla.
-Hävittäjien sijaan rahat tarvitaan hyötykäyttöön.
Artikkelikuvassa vaalitenttiä torilavalla juontanut Arto Heikkilä, kuva Jari Tertsunen
Maakuntalehden sunnuntaisuomalainen-liitteessä tietokirjailija Timo J. Tuikka kirjoittaa nukkuvien puolueesta ja pohtii äänestämättömyyden syitä niin ihmisten kuin tutkijoidenkin kanssa. Tekstissään hän tiivistää ongelman ja ehkä huomaamattaan antaa myös ratkaisuehdotuksen. ”Entisaikoina äänestäminen oli simppelimpää. Yksinkertaistettuna maanviljelijät äänestivät maalaisliitto-keskustaa, paremmat piirit kokoomusta, duunarit sosiaalidemokraatteja ja köyhälistö kommunisteja.” Kirjoituksessa haastatellun tutkija Hannu Lahtisen mukaan suurin syy 1,2 miljoonan aikuisen äänestämättömyyteen on köyhyys.
Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle Lipposen hallituksen sosiaaliturvan leikkausten seurauksena. Se näkyy tänäkin päivänä leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan perusturvan varassa olevan tulotaso kattaa vain 66 prosenttia riittäväksi katsotusta rahamäärästä. Sen vuoksi kommunistit esittävät perusturvan nostamista 1200 euroon kuukaudessa kaikille, jotka muutoin eivät saa riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.
Nyt siis köyhien on syytä palata juurilleen ja äänestää kommunisteja eduskuntaan, ehdokkaita löytyy Savo-Karjalastakin. Se panisikin säpinää politiikan sisältöön eri tavalla kuin edelliset ”jytkyt”.
Kirjoittaja Jari Tertsunen työtön SKP:N kansanedustajaehdokas nro 71 Savo-Karjalan vaalipiiri
Teksti Jari Tertsunen, (artikkelikuva Martti Vaskonen)
Olen työttömänä seurannut eduskuntavaaleihin liittyvää keskustelua ja odottanut milloin työttömien asiat nousevat vihdoinkin palstoille.
Eipä eduskuntavaaliehdokkaita paljon taida kiinnostaa, miten työtön kanssasisko tai -veli, yhteiskunnassa porskuttaa.
Valtionhoitajapuolueiden järjetön luomus, aktiivimalli tukileikkuri, muka patistaa työttömät työhön. Ja mihin työhön arvoisat kansanedustajat ja -ehdokkaat?
Kelan tilastojen mukaan tukileikkuri on kohdistunut kaikkein kipeimmin iäkkäisiin miehiin, itseni kaltaisiin, joilla parasta ennen päiväys alkaa koputella ovella.
Me kelan peruspäivärahalla(30,89 €) keplottelevat, työtä vieroksuvat vanhat herrat vähennämme kulutusta sitä mukaa, kun leikkuri kimppuun iskee.
Emme sairastu silloin kun, lääkäriä on haettava yhteispäivystyksestä (41,20€, poliklinikka maksu). Jätämme hankkimatta ne lääkkeet apteekista, joiden syömättä jättäminen ehkä vähiten uhkaa hengissäpysymistä. Ikävä kyllä eduskunta jätti hyväksymättä eutanasialain, joka olisi tarjonnut pysyvän ratkaisun työttömyysongelmaan.
Harrastin aktiivisuutta kun kansalaisaloitteeseen kerättiin nimiä, aloitteen allekirjoitti yli 140000 kansalaista. Eduskunta vähät välitti aloitteesta ja äänesti sen kumoon.
Kuinkas me työttömät sitten harrastamme aktiivisuutta, kun asetumme tasavertaisina kansalaisina ehdolle eduskuntavaaleissa. Pankit tarjoaa ehdokkaille vaalilainaa, me työttömät emme ole sen palvelun piirissä, kun pankkikortinkaan saaminen ei ole itsestään selvää.
Itsensä markkinointi vaikkapa kauppatorilla maksaa toripaikkamaksun.
Eduskunta on käytännössä säätiöinyt itsensä, pyrkimällä sisäsiittoisesti täydentämään itse itsensä. Eduskuntapuolueiden vaalitentti, – vaalipaneli, -sitä ja tätä ja kansa maksaa puoluetukiaisina, yle-verona. Tulee väistämättä mieleen kysymys, olemmeko todella tasavertaisia kansalaisia, niinkuin perustuslaki asian säätää? Edellisen hallituksen yksi suurimpia huveja tuntui olevan perustuslain halveeraaminen. Näin sen taitaa olla tässä demokratia kysymyksessäkin. Vielä on kuitenkin tämän verran vaihtoehtoa tarjolla.
TYÖTÖN, vaikka keskusvaalilautakunta nimikettä ei vaaliasiakirjoihin hyväksykkään.
Jari Tertsunen, työtön, eduskuntavaaliehdokas N:o 71, SKP
Risto Sulkava isännöi ja Jaana Sulkava emännöi Suomen luonnonsuojeluliiton tilaisuuden kansanedustajaehdokkaille Pirteässä Pässissä (kuva Martti Vaskonen)
Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti kansanedustajaehdokkaille evästystilaisuuden, tietopaketin liiton tavoitteista, mitkä koskivat kaivoslakia ja yleistä ympäristönsuojelua. Kutsua noudatti 12 ehdokasta Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Ehdokkaita myös vaalipaneelina toimineeseen tilaisuuteen Heinäveden Vihtariin, Pirteän Pässin maatilamatkailuyritykseen seurasi puolisen tusinaa äänestäjää.
Nykyinen kaivoslaki säädettiin v. 2011. Tämä kaivoslaki sai laajan kannatuksen eduskunnassa. Tästä voisi päätellä, että laki suojaa hyvin ympäristöä ja merkittävää kansallisomaisuutta, kaivosmineraaleja. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan ulkomaiset kaivosyhtiöt ryhtyivät häikäilemättömästi hyödyntämään heikkoa kaivoslakia tekemällä varauksia, valtauksia ja hakemalla kaivoslupia herkkään tai suojeltuun ympäristöön.
Riskit kaivoslain puutteista olivat tiedossa. Näin asiasta silloin: Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 273/2009 vp, sivut 14-42. Hiljattain edesmenneen kansanedustajan Pentti Tiusasen (vas) puheenvuoro oli harvoja ympäristöä puolustavia.
Pentti Tiusanen /vas: ”Arvoisa puhemies! On tänään käyty laajasti keskustelua kaivoslaista. Itse myös otin tämän siirtomaa-ajattelu-käsitteen tähän mukaan siinä mielessä, että maa, joka rakentaa tulevaisuutensa kaivoksille, on todella kuin siirtomaa, kolonia, jonka rikkauksia hyödynnetään. Täällä ministeri Pekkarinenkin kuvasi itse, miten tehokkaasti ja miten paljon tämä hyödyntäminen tapahtuu suomalaisen veronmaksajan suorittamalla infran rakentamisella. Me maksamme infran, ja sitten tulee pahimmassa tapauksessa aika spekulaatioon taipuvainen ulkomaalainen kaivosyhtiö ja tyhjentää alueen, jättää jälkeensä ongelmat. Näitä keskeytyneitä hankkeita on tiedossa toki, ja myöskin niiden kohdalla tämä jälkihoito on jäänyt kesken. Mielestäni tämä asia on hallituksen esityksessä keskeneräisesti valmisteltu. Kahdessa vuodessa pitäisi kunnostaa, mutta mitään varsinaisia velvoitteita ei tähän ole. Uskotaan vain hyvään.”
Jari Tertsunen (keskellä) kannattaa kaivostoiminnan kansallistamista (kuva Martti Vaskonen)
Paine silloin ja nyt on sama. Suomi on ideologisesti vahvasti sitoutunut, alistunut vapaan markkinatalouden, uusliberalismin kannattajaksi. Tämä ei anna sijaa kansallisvaltion ja sen kansalaisten eduille. Tämän ajatuksen tiivisti loistavasti ministeri Berner “En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihminen voidaan asettaa markkinoiden edelle”.
Mitä voimme tehdä kaivostoiminnalle? Tähän kysymykseen SKP:n ehdokkailla Jari Tertsusella ja Martti Vaskosella oli selkeä vastaus. Kaivosmineraalit sekä kaivostoiminta on palautettava kansallisomaisuudeksi ja sen on oltava ympäristön kannalta turvallista, kansakunnan etua palvelevaa. Aiheesta lisää SKP:n eduskuntavaaliohjelmassa RAHAN VALLASTA KANSAN VALTAAN https://www.skp.fi/ohjelmat
Teksti ja kuvat Martti Vaskonen
Punaiset Sanomat toimii köyhien, kipeiden ja yhteiskunnan
eriarvoisuuteen kyllästyneiden ihmisten julkaisuna. Kirjoitusten aiheet
ja vastuu niiden sisällöstä ovat kirjoittajilla. Yhteyshenkilö on Martti
Vaskonen punaisetsanomat (at) gmail.com.
punaisetsanomat.wordpress.com 