Vaalit, ympäristöliike ja rauhanliike

Ympäristöliike ja rauhanliike kulkevat omia polkujaan juuri nyt, kun tarvittaisiin yhteinen päämäärä, suunta ja tie peruuttamattomien vahinkojen estämiseksi. Nämä kansalaisliikkeet eivät ole muodostuneet poliittiseksi voimaksi, mikä uhkaisi sijoittajien ja sotilaallisten piirien valtaa sekä niiden välinpitämättömyyttä ympäristöstä.

Ympäristöjärjestöistä  BirdLife, Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF  ovat asettuneet eduskuntavaaleissa 2023 tukemaan kahta eduskuntapuoluetta, mitkä sen mielestä tukevat riittävästi toimia luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi. 

Järjestöiltä jää näkemättä, että kaikki eduskuntapuolueet tukevat asehankintoja, mitkä tämän kokoiselle valtiolle ovat suuruudeltaan maailmanennätysluokkaa. Ympäristön kannalta se tarkoittaa muun muassa tätä: Valtiolla on talousmetsää noin 9 miljoonaa hehtaaria ja niitä hoitava Metsähallitus siirtää valtion kassaan noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. F35-hävittäjien ostohinta on sama kuin valtion metsien tuotto 80 vuodessa: 80 x 120 miljoonaa eli yhteensä 9600 miljoonaa.

F-35 hinta on maksettava dollareissa ja tarkoitusta varten on otettu ja otetaan velkaa. Tämä summa vastaa noin neljää Suomen kokemaa pankkikriisiä 1990-luvun alussa, eli noin 4 x 8 miljardia, kun mukaan lasketaan hävittäjien käyttö- ja huoltokulut. Suomessa kriisi oli syvempi kuin missään muussa teollisuusmaassa toisen maailmansodan jälkeen. 

Valuuttakurssin muutoksia ja velan hoitokuluja emme nyt tiedä, mutta jokainen euro ja dollari kiskotaan Suomen luonnosta ja työstä. Yksikään puu ei jää kaatamatta tai kivi kääntämättä hävittäjähankintojen kustannusten kattamiseksi. Kansainväliset pankit ja velkojat eivät jaa armolahjoja. EU ajoi Kreikan velkaloukkuun, valtion omaisuuden yksityistämiseen ja yhteiskunnan tuottamien palveluiden murskaamiseen pikavauhtia heti, kun se tuli mahdolliseksi. Me suomalaiset emme halua oppia tästä mitään – miksi?

Rauhanliike kuihtui voimakkaasti Euroopassa, kun se ei pystynyt vaikuttamaan Irakin sodan estämiseksi vuonna 2003. Sodan syyt olivat keksittyjä, epäilyjä kemiallisista- ja joukkotuhoaseista, sekä halusta syrjäyttää Saddam Husseinin hallinto. Suomessa rauhanliikkeen nousua ei tapahtunut edes silloin, kun Suomi kytkettiin osaksi USA:n sotakoneistoa isäntämaasopimuksella ja yhteisillä sotaharjoituksilla. 

Piristysruiskeen rauhanliikkeelle antoi Venäjän sotilaalliset operaatiot Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 alkaen. Rauhanliikkeen järjestämistä tapahtumista suurimman hyödyn keräsi kuitenkin Nato-jäsenyyttä ajavat poliittiset tahot ja media, mikä nosti juoksuhaudoista ryssävihan. Esimerkiksi rasistina esiintynyt Jussi Halla-aho muuttui hovikelpoiseksi kommentaattoriksi ja erittäin tärkeän ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi.

Rauhanliikkeeltä on unohtunut, että maamme liki 80 vuotta kestänyt puolueettomuuspolitiikka on ollut äärimmäisen hedelmällinen. Riippumattomuus antoi kannattavat kauppasuhteet kylmän sodan eri osapuolten kanssa ja erinomaiset mahdollisuudet vakavien jännitteiden purkamiseen Euroopassa.

Tulisi muistaa, että Suomi muutti täysin linjansa turvallisuuspolitiikassa 1940-luvun lopulla. Aseet vaihdettiin diplomatiaan. Välirauha syksyllä 1944 solmittiin tilanteessa, missä kaikilla suomalaisilla oli omakohtaisia kokemuksia sodasta. Valtiojohtoon ja eduskuntaan kuuluvilla oli kokemuksia viidestä sodasta. Lapin sota, jatkosota, talvisota, heimosodat, sisällissota. Kuolleita oli reilusti yli 130 000, samoin invalideja. Se on pienelle kansalle iso luku varsikin, jos siihen liittää aluemenetykset ja Lapin tuhotut rakennukset. Lisäksi meillä oli puolisen miljoonaa asutettavaa.

Tätä kokemusta tulisi viedä eteenpäin vaikean Ukrainan selkkauksen aikana, missä voittajaa ei tiedetä, mutta häviäjät ovat jo selvillä: Ukraina, Venäjä ja Eurooppa. Diplomaatti ja Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitien arvio on mielestäni osuva: “Nyt olemme siinä vaiheessa, että kaupallis-taloudellinen globalisaatio on tuhottu, Yhdysvaltojen ja lännen pakotteet merkitsevät kauppasotaa Venäjää ja sen eliittiä kohtaan sekä lännen suhtautuminen Kiinaan on muuttunut siinä määrin, että tässäkin voidaan jo puhua kauppasodasta. Mikä kaikkein huonointa, niin myös Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kesken on käyty jo taloudellista sapelinkalistelua protektionismiin viitaten”.

Toivon ja se onkin ainoa vaihtoehto, että ympäristöliike ja rauhanliike yhdistyvät vaihtoehdoksi aseita sekä sotilaallisia toimenpiteitä vaativalle oikeistolle ja erikoiselle muunnokselle, “puna-vihreälle” yhteistyölle eduskunnassa. 

SKP ja sen kansanedustajaehdokkaat tekevät mielihyvin yhteistyötä ympäristö- ja rauhanliikkeen kanssa oikeiston ajaman Nato- ja sotapolitiikan torjumiseksi. 

Martti Vaskonen

Toni Kallioinen: Hyvinvointia ei talouskasvua!

Ympäristökriisin torjunta vaatii järjestelmän muutoksen

Ei Nato, ei aseet. Asevarainen turvallisuus ei luo todellista turvallisuutta

Varallisuuden uusjako on tehtävä. Minimipalkka 1800€/kk, perusturva 1200€/kk

Mielenterveyspalvelut maksuttomaksi ja helposti sekä nopeasti saataville

Ei yksilökeskeisyyttä vaan ratkaisujen oltava yhteiskunnallisia

Koulutuksen on oltava laadukasta ja maksutonta kaikille

Epäreilumpi tulevaisuus porvareille

Kansallistamisohjelmat käyntiin

Yhdessä kohti sosialismia!

Eduskuntavaalit 2023 Savo-Karjala Toni Kallioinen

Loppu rahastukselle – sotarahat hyvinvointiin!

Loppu sotamenoille 

Emme ole sodassa, olemme rauhan puolesta, emme liittoudu sotilaallisesti, emme suostu Nato/USA tykinruuaksi. Ei ydinaseita, Nato -tukikohtia Suomeen. Suomen allekirjoitettava YK:n ydinaseiden kieltosopimus.

Asevarustelu ja sotilaallisen maanpuolustuksen menot karsittava puoleen nykyisestä tasosta.

Loppu rahastukselle 

Verot myös rikkaille, hintakatto vuokrille, energialle ja kulutusluotoille.

Loppu köyhyydelle 

Perusturva 1200 euroa kuukaudessa, terveyskeskuksen vastaanotto maksuttomaksi, kaikille yhtäläiset terveys- ja vanhuspalvelut, lapsiperheille ja nuorille riittävä tuki ajoissa. Korkotuki asuntolainaan kun asunto on omassa käytössä.

Loppu Venäjä-pakotteille

Tarvitsemme kaupallista yhteistyötä, emme rajoituksia normaalille liikenteelle maalla tai vesistössä.

Elämää itärajalle 

Ei turhaa aitaa, ei tullirajoituksia – polttoaineen ja muiden hyödykkeiden vapaa kuljetus matkailijoille sallittava, matkailu rajoitukset poistettava. Tukea kestävälle omavaraiselle ruuantuotannolle – vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita, vähemmän ongelmallista tehotaloutta.

Neuvottelut käyntiin 

Venäjän kanssa Posti- ja liikenneyhteydet palautettava, tiedeyhteisöjen yhteydet palautettava. Yhteistyötä ympäristön hyväksi lisättävä.

Teksti ja kuvat Martti Vaskonen sähköposti loppurahastukselle@gmail.com

Postin kulku törmännyt pakote-karikoon

Suomen Posti ei ole enää palvelulaitos, mitä ohjataan lakiin perustuvalla tavalla. Suomen Posti tekee päätöksiä kansalaisia tai valtioneuvostoa, eduskuntaa kuulematta. Tähän johtopäätökseen on pakko tulla, koska postikortin lähettäminen Kostamuksesta Venäjän postitoimistosta onnistuu 70 ruplan hintaan (noin 1,1 €), mutta vastaavan kortin lähettäminen Suomeen ei ole mahdollista. Miksi ei? Postin kuljetus ei kuulu EU:n pakotteisiin, missä on yli 8000 tavaraa tai palvelua. Suomi ja Ruotsi ovat Maailman postiliiton UPU:n sopimusten piirissä, joten tämäkään sopimus ei ole este postin kuljetukselle.

Tavallisen kansalaisen kokema tilanne on kohtuuton. Tämä on ensimmäinen kerta lähes 80 vuoteen kun posti ei kulje kaikkiin ilmansuuntiin, vaikka sotia on ollut jatkuvasti eri valtioiden toimesta hirvittävät määrät. Sotien oikeutusta ei ole kysytty, vaan tärkeä ihmisten välinen kanssakäyminen on saanut rauhassa jatkua.

Lähetin asiaa koskevan kyselyn sähköpostilla ulkoministeriöön, sen pakotetiimille (UM Pakotteet <Pakotteet.UM@formin.fi>) 18.11.2023 ja asia odottaa juristin kannanottoa. Miten juttu etenee on arvoitus. Mitään diaarinumeroa tai vastaavaa en ole saanut, ainoastaan ottamani puhelun 6.2.2023 jälkeen vahvistuksen sähköpostiini siitä, että kysely on otettu vastaan.

Suomeen on tehty Nato-yhteensopivat, ”töpseli seinään” julkiset palvelut, lähinnä sotapalvelut. Olemme yksipuolisesti irtisanoneet Saimaan kanavan vuokrasopimuksen, junaliikenteen ja päätyneet tilanteeseen, mikä vahingoittaa merkittävästi omaa talouttamme, sekä tuhansien kansalaisten toimeentuloa.

Teksti ja artikkelikuva Martti Vaskonen

Loppu köyhyydelle – perusturva 1200 € / kk

Suomen kommunistinen puolue esittää 1200 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.

Perusturvan rinnalla säilyvät lapsilisät, ansiosidonnainen työttömyysturva ja harkinnanvaraiset tuet, joita sovitetaan tarvittavalta osin yhteen, jotta perusturvan korotus merkitsee todellista parannusta. Samalla perusturvan uudistaminen on osa laajempaa muutosta, jolla parannetaan työllisyyttä, lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta, korotetaan pieniä palkkoja ja parannetaan muun muassa julkisia palveluja.

Köyhyys ja eriarvoisuus

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle. Se näkyy muun muassa leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Minimisosiaaliturvalla elävän rahat eivät riitä kohonneisiin elin- ja asumiskustannuksiin, eivät aina edes välttämättömiin lääkkeisiin.

EU:n määritelmän mukaan henkilön katsotaan elävän köyhyysriskissä, jos hänellä on käytettävissään alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Tällaisia kansalaisia on takuutuloa esittävän työryhmän mukaan Suomessa 2000-luvulla ollut 600 000 – 700 000. Sipilän hallituksen aikana pienituloisten määrä on jo vuoteen 2017 mennessä kasvanut 20 000 hengellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti vuosilta 2011- 2015 toteaa perusturvan varassa olevan tulotason kattavan 66 prosenttia riittäväksi katsotusta rahamäärästä. Tuoreessa lausunnossaan koskien kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksia vuonna 2019, THL huomautti perusturvan tason olevan tällä hetkellä verrattain alhainen suhteessa kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen eli ns. minimibudjettiin.

Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt kohtuullisen minimin viitebudjeteilla tulotasoa, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Vuonna 2018 yksin asuvan ihmisen minimibudjetti oli 1 129 – 1 486 euroa kuukaudessa lähinnä asuinpaikkakunnasta riippuen. Se on lähellä virallista köyhyysrajaa, joka oli vuonna 2017 yksin asuvalla henkilöllä 1 230 euroa kuukaudessa.

Perusturva on tutkija Pertti Honkasen laskelmien mukaan jäänyt jälkeen ansio- ja hintakehityksestä, mikä on lisännyt tarvetta toimeentulotukeen. Jos yksin asuvan täysi kansaneläke olisi 1980-luvun jälkeen seurannut ansiotasoindeksin kehitystä, sen pitäisi nyt olla noin 1 000 euroa kuukaudessa. Takuueläke on kuitenkin vain 785 euroa ja täysi kansaneläke 629 euroa. Opintoraha on eniten kärsinyt lamavuosien leikkauksista sekä 1990-luvulla että viime vuosina, kun Sipilän hallitus poisti indeksisuojan. Korkeakouluopiskelijan opintorahan reaaliarvo on nyt noin 35 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 1992 syksyllä, kun opintotuessa siirryttiin opintorahapainotteiseen opintotukeen.

Kaikkein laajimmin ja vakavimmin perusturvan riittämättömyys vaikuttaa lapsiperheisiin, koska lapsena koettu köyhyys vaikuttaa lapsen koko eliniän. Köyhien lasten määrä on noussut jo 150 000 lapseen ja on pian ohittamassa vuoden 2017 huippuluvut. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin ylittäen koko väestön köyhyysasteen. Lapsiasiamies Tuomas Kurttilan arvion mukaan etuuksien ja palveluiden kehittäminen on ollut poukkoilevaa, eikä huomio ole kiinnittynyt heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Lapsilisien reaaliarvoa on leikattu vuoden 1994 jälkeen 20 – 40 prosenttia.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Terveydenhuollon maksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset ovat vaikeuttaneet etenkin paljon sairastavien, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien olosuhteita. Työmarkkinatuella elävän tilannetta heikentää entisestään vuonna 2018 voimaan tullut ns. aktiivimalli, joka merkitsee käytännössä työttömyysturvan leikkaamista 4,65 prosentilla, ellei työtön onnistu toteuttamaan hänelle määrättyjä aktivointiehtoja.

Hallituksen toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että kasvava joukko kansalaisia elää pelkän toimeentulotuen varassa. Arviolta 40 000 ihmistä elää ilman ansiotuloa tai syyperustaista toimeentuloturvaa. Iso osa heistä on kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle tiputettuja kansalaisia, jotka joutuvat kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen todistamaan oikeutensa alkujaan tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.

Takuutuloa esittävä työryhmä on todennut aivan oikein, että pienituloisella on suuri riski ajautua maksuongelmiin. Sen mukaan vuonna 2016 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon maksua. Kun kalliskorkoisilla pikavipeillä yritetään paikata tiukkaa taloutta, tämä johtaa herkästi velkakierteeseen ja luottotietojen menettämiseen. Sillä taas on monia seurannaisvaikutuksia esim. asunnon tai jopa kotivakuutuksen saamiseen. Lokakuussa 2017 Suomessa oli yli 374 000 ihmistä, joilla oli maksuhäiriömerkintä. Ulosotossa olevan yksin asuvan suojaosuus 672 euroa kuukaudessa ei riitä välttämättömiin ruoka- ja asumiskustannuksiin.

Byrokratiaa ja tukiverkon reikiä

Suomalainen universaali syyperustainen sosiaaliturvajärjestelmä on perustaltaan hyvä. Mutta vuosikymmenten saatossa havaittuja puutteita on korjattu laittamalla laastaria sinne tänne niin, että nyt käsissämme on sekava kokonaisuus. Alan ammattilaisetkin myöntävät kokonaisuuden hallitsemisen olevan haasteellista. Kansalaisen ei ole helppo tietää, mitä apua hän voi saada, miten ja mistä apua voi hakea.

Perustoimeentulotuki siirrettiin vuoden 2017 alusta kunnista Kelan hallinnoitavaksi ja maksettavaksi. Tarkoituksena on ollut yhtenäistää käytäntöjä koko maassa sekä madaltaa kynnystä tuen hakemiseen. Tavoitteena on ollut myös byrokratian vähentäminen. Iso osa toimeentulotuen saajista saa myös jotain muuta Kelan etuutta, joten tavoitteena ollut yhden luukun periaate on heidän kohdallaan toteutunut. Käytännössä järjestelmä ei kuitenkaan toimi optimaalisesti, koska eri etuuksia Kelassa käsittelevät eivät tiedä toisistaan – kuten asiakas luulee tapahtuvan. Nyt on Kelasta muodostunut kuin valtio valtiossa, jonka toimintaa ei saisi kritisoida. Näin on ollut varsinkin nyt, kun käsittelyajat ovat pidentyneet ja samalla tulee entistä enemmän virheellisiä päätöksiä. Niiden saaminen korjattuna voi kestää useita viikkoja, mikä johtaa ihmiset maksuperintään ja ulosottoon. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, jotka tarvitsevat myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta, ovat joutuneet entistä hankalampaan asemaan. Heidän voimavaransa eivät tahdo riittää avun hakemiseen. He tarvitsisivat henkilökohtaista ohjausta Kelan kaavamaisen, sähköisen haun sijasta

Monissa sosiaaliturvaetuuksissa on keskenään erilaisia hyvinkin monimutkaisia myöntämiskriteerejä, joita kansalaisen on vaikea tajuta. Pelkästään hakulomakkeet ja niissä pyydettävät liitteet voivat olla koulutetullekin ihmiselle vaikeasti ymmärrettäviä. Kelan lähettämät lukuisat lisäselvityspyynnöt kuvastavat hyvin sitä, että jo lähtövaiheessa asia on ollut vaikea hahmottaa. Työttömyysetuudessa ja sairauspäivärahassa on erilaiset omavastuuajat, jolta ei saa mitään rahaa. Toisissa etuuksissa on lapsikorotuksia, toisissa ei. Toisia etuuksia maksetaan kuukausisumma, toisia päiväsumma, ja niissäkin toisia maksetaan viideltä päivältä viikossa, toisia kaikilta arkipäiviltä. Eläke-etuuksissa ja opintotuessa maksupäivä on tietty päivä kuukaudessa, sairauspäivärahassa se riippuu sairausloman pituudesta ja työttömyysturvassa se vaihtelee sen mukaan, milloin jättää työttömyyttä koskevan ilmoituksen. Joitakin etuuksia voi saada takautuen jopa useammalta kuukaudelta, toisia vasta hakupäivästä lähtien.

Mikäli ei hallitse järjestelmän sääntöjä, voi tippua saamaltaan etuudelta kokonaan pois. Tämä koskee erityisesti työttömiä, joiden elämää nykyinen hallitus haluaa kontrolloida ja siten saada työttömyysturvamenoja alennettua. Ne, jotka eivät täytä erilaisia te-hallinnon asettamia ehtoja, joutuvat joko tietyksi aikaa tai jopa kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä on erityisesti viime aikoina kasvattanut toimeentulotukimenoja. Työttömän on myös oltava tietoinen siitä, kuinka aktiivinen saa olla. Jos opiskelee liikaa, voidaan työttömyysturva katkaista. Tai jos opiskelija ei saa riittävästi opintopisteitä, hänen tukensa voidaan katkaista. Jos lääkärin työkyvyttömäksi toteama ihminen saa eläkelaitokselta hylkäävän eläkepäätöksen, hänen on tiedettävä hakeutua työttömyysturvan piiriin. Mikäli putoaa kaikilta syyperustaisilta etuuksilta, tulee osata hakea toimeentulotukea. Sen myöntämiskriteerit eivät riipu vain hakijan omista tuloista vaan koko kotitalouden tilanne vaikuttaa. Toimeentulotukeakin voidaan vielä leikata, jos ei osoita riittävää aktiivisuutta pitää huolta omasta ja läheistensä toimeentulosta.

Ylivoimaisesti suurin syy toimeentulotuen myöntämisen taustalla on ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien pienuus. Syyperusteisten toimeentuloturvaetuuksien vähimmäistason nostaminen saisi aikaan sen, että toimeentulotuki muuttuisi alkuperäiseen tarkoitukseensa viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tueksi äkillisiin ja lyhytaikaisiin tarpeisiin. Poistamalla erilaiset karenssit ja omavastuuajat sekä yhtenäistämällä eri sosiaaliturvaetuuksien myöntämiskäytäntöjä päästäisiin tilanteeseen, jossa kansalaiset saisivat heille kuuluvat etuudet viipymättä ja ilman turhaa byrokratiaa.

SKP:n perusturvaesitys:

1200 euroa kuukaudessa verottomana

Suomen kommunistinen puolue esittää 1200 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi. Perusturva on vastikkeeton, syyperusteinen etuus, jonka tarve (opiskelu, sairaus, työttömyys jne.) tulee etuutta hakiessa todentaa.

Perusturvaa haetaan, se myönnetään ja maksetaan Kelasta viipymättä ilman turhaa byrokratiaa. Samalla Kelan hallinnossa tulee vahvistaa eduskunnan roolia ja parantaa tuen tarvitsijoiden vaikutusmahdollisuuksia. On myös huolehdittava, että Kelan johdossa on asiantuntevia jäseniä, eikö heillä ole jääviyssidonnaisuuksia

SKP:n perusturvaesitys merkitsee käytännössä työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, kuntoutusrahan, toimeentulotuen perusosan, työkyvyttömyyseläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tuntuvaa nostamista ja lainsäädännön uudistamista.

Samalla poistetaan karenssit ja omavastuuajat sekä erilaiset leikkurit, joiden takia nyt moni jää vaille työttömyys- tai muuta perusturvaa tai putoaa kokonaan toimeentulotuelle. Myös sidonnaisuus puolison tuloihin ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten nuorten perusturvaan poistetaan. Perusturva sidotaan indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja ansiotason yleisestä noususta. Velkaantuneiden tilannetta helpotetaan nostamalla ulosoton suojaosuus 1200 euroon kuukaudessa.

Työ luo hyvinvointia. Kaikilla tulisi olla oikeus työhön, josta saa riittävän toimeentulon. Milloin tämä ei ole mahdollista, tulee saada 1200 euron perusturva verottomana. Kyseessä ei ole kaikille automaattisesti maksettava perustulo, joka voi johtaa matalapalkkatyön teettämisen laajenemiseen. Prekaari, huonosti palkattu ja epäsäännöllinen työ ei ole väistämätön kehitys vaan poliittisten valintojen tulos, joka on mahdollista muuttaa.

Muu sosiaaliturva

Perusturvan uudistaminen tällä tavoin ei merkitse muiden, ansiosidonnaisten ja harkinnanvaraisten sosiaaliturvajärjestelmien purkamista. Työttömyysturvaan kuuluva suojaosuus säilytetään ja sitä nostetaan perusturvassa. Työttömyysturvan ja pätkätöiden yhteensovittamista on tarpeen helpottaa. Lapsiperheiden tuet (lapsilisä, kotihoidontuki, elatustuki, lapsikorotukset eri etuuksissa) tulee yhteensovittaa perusturvauudistuksen kanssa siltä osin kuin tarvitaan. Lapsiperheiden tukia tulee parantaa, esimerkiksi korottaa lapsilisien tasoa ja maksaa lisät 18 ikävuoteen asti. Myös vammaistuet ja omaishoidontuet jäävät perusturvaesityksen ulkopuolelle. Etenkin omaishoito ja siihen liittyvät palvelut ja tuet vaativat erilliset valtakunnalliset linjaukset.

Kun muun toimeentuloturvan vähimmäistaso nostetaan 1200 euroon kuukaudessa, tällä on olennainen vaikutus toimeentulotuen tarpeeseen. Onhan toimeentulotuen myöntämisen ylivoimaisesti suurin syy ollut muun perusturvan alhainen taso. Tällä hetkellä noin 130 000 suomalaista on pitkittyneesti toimeentulotuen varassa ja heistä 40 000 elää pelkällä toimeentulotuella ilman muita sosiaaliturvaetuuksia.

Perusturvauudistuksesta huolimatta tulee edelleen olemaan yksittäisiä, tapauskohtaista arviointia vaativia elämäntilanteita, joissa täydentävä ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki ovat sosiaalityön tärkeitä työvälineitä. Niiden saamiseksi tulee Kelan ja kuntien sosiaalityön yhteistyötä kehittää ja tiivistää.

Tässä esitetyn perusturvan rinnalla säilyy asumistukijärjestelmä. Tarve asumistukeen tulee kuitenkin pienenemään, kun perusturva korotetaan 1 200 euroon. Asumistuen kriteerejä on tarpeen arvioida uudelleen. Asumistukea tulee voida myöntää nykyistä joustavammin elämäntilanteiden muuttuessa. Asumiskustannusten hillitsemiseksi tarvitaan muita toimia kuten vuokrasääntelyä.

Muita uudistuksia

SKP ajaa myös muita uudistuksia, jotka parantavat pienituloisten ihmisten asemaa ja vähentävät perusturvan tarvetta.

Julkisilla palveluilla on tärkeä merkitys vähävaraisten ihmisten elämässä. Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä perittävät maksut ovat keskimäärin korkeampia kuin muualla Euroopassa. Peruspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi on otettava suunta kohti maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Ensimmäisinä askeleina tähän suuntaan on poistettava terveyskeskusmaksut koko maassa, alennettava asiakas- ja potilasmaksuja, säädettävä yhtenäinen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksukatto, joka alentaa maksuja, sekä turvattava hoidon ja hoivan saaminen ilman pitkää jonottamista.

Työllisyyden parantamiseksi ja inhimillisemmän työelämän toteuttamiseksi on tärkeää lyhentää työaikaa. Se parantaa myös perheiden mahdollisuuksia yhteiseen vapaa-aikaan ja helpottaa monin tavoin arjen järjestelyjä. Tavoitteena tulee olla 30-tuntinen työviikko ilman ansiotason alentamista tai vastaava työajan lyhentäminen muulla tavoin.

Pienimpiä palkkoja tulee korottaa ja säätää vähintään 1 800 euron minimipalkka. Sillä myös estetään työnantajien pyrkimyksiä käyttää hyväksi halpatyötä, pätkätöitä ja kiertää työehtosopimuksia.

Toteutus

Perusturvauudistus toteutetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Heti ensimmäisenä vuonna poistetaan kaikki omavastuuajat, karenssit ja leikkurit sekä tulosidonnaisuudet. Ensimmäisenä vuonna korotetaan kaikkia syyperusteisia sosiaaliturvaetuuksia 100 euroa. Korotuksia jatketaan vuosittain niin, että neljässä vuodessa päästään 1200 euron verottomaan perusturvaan.

Mitä uudistus maksaa?

Työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, kuntoutusrahan, toimeentulotuen perusosan, työkyvyttömyyseläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nostaminen 1 200 euroon maksaa noin 5 miljardia euroa vuoden 2017 tasossa.

Kun otetaan huomioon, että perusturvan on tarkoitus olla verotonta eikä verotus voi sen yläpuolella nousta heti nykyiselle tasolle, menetetään lisäksi verotuloja noin 2 miljardia euroa. Toisaalta toimeentulotuesta ja asumistuesta säästyy arviolta noin 2 miljardia euroa.

Uudistuksella olisi huomattavia kerrannaisvaikutuksia. Pienituloisimpien saama lisätulo menee pääosin suoraan kulutukseen, jolloin arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuotto kasvaisi. Kysynnän kasvu parantaisi myös työllisyyttä jne. Jos arvioidaan varovasti, että kulutusverojen tuottojen kasvu ja positiiviset työllisyysvaikutukset olisivat yksi viidesosa tulonlisäyksestä, jäisi nettomenoksi noin 4 miljardia euroa.

Mistä rahat?

Esitetty uudistus voidaan rahoittaa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta sekä perumalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset.

Suomessa omaisuuteen ja siitä saatuihin tuottoihin kohdistuva verotus on keveämpää kuin EU-maissa keskimäärin. Ero on yli 5 miljardia euroa. Tämä ero voitaisiin kuroa umpeen korottamalla yhteisöveroa, palauttamalla varallisuusvero, kiristämällä isojen perintöjen verotusta, alkamalla verottaa pääomatuloja samalla tavalla kuin ansiotuloja ja ottamalla uudelleen käyttöön pörssikauppojen varainsiirtovero. Osinkoveroa tulee periä myös siitä vapautetuilta yhteisöiltä.

Valtion tuloverotusta tulee nostaa ylimmässä tuloluokassa. Energiaverojen alennuksista on luovuttava, on lopetettava ilmaisten päästöoikeuksien myöntäminen ja säädettävä lentovero.

Työnantajamaksuja on alennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alennukset tulee poistaa yli kymmenen työntekijän yrityksiltä.

Perusturvan uudistamisessa ei ole kyse vain rahasta. Kyse on perusoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta. Viime kädessä kyse on poliittisista valinnoista.