Suomen kommunistinen puolue esittää 1200 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.
Perusturvan rinnalla säilyvät lapsilisät, ansiosidonnainen työttömyysturva ja harkinnanvaraiset tuet, joita sovitetaan tarvittavalta osin yhteen, jotta perusturvan korotus merkitsee todellista parannusta. Samalla perusturvan uudistaminen on osa laajempaa muutosta, jolla parannetaan työllisyyttä, lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta, korotetaan pieniä palkkoja ja parannetaan muun muassa julkisia palveluja.
Köyhyys ja eriarvoisuus
Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle. Se näkyy muun muassa leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Minimisosiaaliturvalla elävän rahat eivät riitä kohonneisiin elin- ja asumiskustannuksiin, eivät aina edes välttämättömiin lääkkeisiin.
EU:n määritelmän mukaan henkilön katsotaan elävän köyhyysriskissä, jos hänellä on käytettävissään alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Tällaisia kansalaisia on takuutuloa esittävän työryhmän mukaan Suomessa 2000-luvulla ollut 600 000 – 700 000. Sipilän hallituksen aikana pienituloisten määrä on jo vuoteen 2017 mennessä kasvanut 20 000 hengellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti vuosilta 2011- 2015 toteaa perusturvan varassa olevan tulotason kattavan 66 prosenttia riittäväksi katsotusta rahamäärästä. Tuoreessa lausunnossaan koskien kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksia vuonna 2019, THL huomautti perusturvan tason olevan tällä hetkellä verrattain alhainen suhteessa kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen eli ns. minimibudjettiin.
Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt kohtuullisen minimin viitebudjeteilla tulotasoa, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Vuonna 2018 yksin asuvan ihmisen minimibudjetti oli 1 129 – 1 486 euroa kuukaudessa lähinnä asuinpaikkakunnasta riippuen. Se on lähellä virallista köyhyysrajaa, joka oli vuonna 2017 yksin asuvalla henkilöllä 1 230 euroa kuukaudessa.
Perusturva on tutkija Pertti Honkasen laskelmien mukaan jäänyt jälkeen ansio- ja hintakehityksestä, mikä on lisännyt tarvetta toimeentulotukeen. Jos yksin asuvan täysi kansaneläke olisi 1980-luvun jälkeen seurannut ansiotasoindeksin kehitystä, sen pitäisi nyt olla noin 1 000 euroa kuukaudessa. Takuueläke on kuitenkin vain 785 euroa ja täysi kansaneläke 629 euroa. Opintoraha on eniten kärsinyt lamavuosien leikkauksista sekä 1990-luvulla että viime vuosina, kun Sipilän hallitus poisti indeksisuojan. Korkeakouluopiskelijan opintorahan reaaliarvo on nyt noin 35 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 1992 syksyllä, kun opintotuessa siirryttiin opintorahapainotteiseen opintotukeen.
Kaikkein laajimmin ja vakavimmin perusturvan riittämättömyys vaikuttaa lapsiperheisiin, koska lapsena koettu köyhyys vaikuttaa lapsen koko eliniän. Köyhien lasten määrä on noussut jo 150 000 lapseen ja on pian ohittamassa vuoden 2017 huippuluvut. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin ylittäen koko väestön köyhyysasteen. Lapsiasiamies Tuomas Kurttilan arvion mukaan etuuksien ja palveluiden kehittäminen on ollut poukkoilevaa, eikä huomio ole kiinnittynyt heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Lapsilisien reaaliarvoa on leikattu vuoden 1994 jälkeen 20 – 40 prosenttia.
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Terveydenhuollon maksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset ovat vaikeuttaneet etenkin paljon sairastavien, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien olosuhteita. Työmarkkinatuella elävän tilannetta heikentää entisestään vuonna 2018 voimaan tullut ns. aktiivimalli, joka merkitsee käytännössä työttömyysturvan leikkaamista 4,65 prosentilla, ellei työtön onnistu toteuttamaan hänelle määrättyjä aktivointiehtoja.
Hallituksen toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että kasvava joukko kansalaisia elää pelkän toimeentulotuen varassa. Arviolta 40 000 ihmistä elää ilman ansiotuloa tai syyperustaista toimeentuloturvaa. Iso osa heistä on kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle tiputettuja kansalaisia, jotka joutuvat kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen todistamaan oikeutensa alkujaan tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.
Takuutuloa esittävä työryhmä on todennut aivan oikein, että pienituloisella on suuri riski ajautua maksuongelmiin. Sen mukaan vuonna 2016 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon maksua. Kun kalliskorkoisilla pikavipeillä yritetään paikata tiukkaa taloutta, tämä johtaa herkästi velkakierteeseen ja luottotietojen menettämiseen. Sillä taas on monia seurannaisvaikutuksia esim. asunnon tai jopa kotivakuutuksen saamiseen. Lokakuussa 2017 Suomessa oli yli 374 000 ihmistä, joilla oli maksuhäiriömerkintä. Ulosotossa olevan yksin asuvan suojaosuus 672 euroa kuukaudessa ei riitä välttämättömiin ruoka- ja asumiskustannuksiin.
Byrokratiaa ja tukiverkon reikiä
Suomalainen universaali syyperustainen sosiaaliturvajärjestelmä on perustaltaan hyvä. Mutta vuosikymmenten saatossa havaittuja puutteita on korjattu laittamalla laastaria sinne tänne niin, että nyt käsissämme on sekava kokonaisuus. Alan ammattilaisetkin myöntävät kokonaisuuden hallitsemisen olevan haasteellista. Kansalaisen ei ole helppo tietää, mitä apua hän voi saada, miten ja mistä apua voi hakea.
Perustoimeentulotuki siirrettiin vuoden 2017 alusta kunnista Kelan hallinnoitavaksi ja maksettavaksi. Tarkoituksena on ollut yhtenäistää käytäntöjä koko maassa sekä madaltaa kynnystä tuen hakemiseen. Tavoitteena on ollut myös byrokratian vähentäminen. Iso osa toimeentulotuen saajista saa myös jotain muuta Kelan etuutta, joten tavoitteena ollut yhden luukun periaate on heidän kohdallaan toteutunut. Käytännössä järjestelmä ei kuitenkaan toimi optimaalisesti, koska eri etuuksia Kelassa käsittelevät eivät tiedä toisistaan – kuten asiakas luulee tapahtuvan. Nyt on Kelasta muodostunut kuin valtio valtiossa, jonka toimintaa ei saisi kritisoida. Näin on ollut varsinkin nyt, kun käsittelyajat ovat pidentyneet ja samalla tulee entistä enemmän virheellisiä päätöksiä. Niiden saaminen korjattuna voi kestää useita viikkoja, mikä johtaa ihmiset maksuperintään ja ulosottoon. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, jotka tarvitsevat myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta, ovat joutuneet entistä hankalampaan asemaan. Heidän voimavaransa eivät tahdo riittää avun hakemiseen. He tarvitsisivat henkilökohtaista ohjausta Kelan kaavamaisen, sähköisen haun sijasta
Monissa sosiaaliturvaetuuksissa on keskenään erilaisia hyvinkin monimutkaisia myöntämiskriteerejä, joita kansalaisen on vaikea tajuta. Pelkästään hakulomakkeet ja niissä pyydettävät liitteet voivat olla koulutetullekin ihmiselle vaikeasti ymmärrettäviä. Kelan lähettämät lukuisat lisäselvityspyynnöt kuvastavat hyvin sitä, että jo lähtövaiheessa asia on ollut vaikea hahmottaa. Työttömyysetuudessa ja sairauspäivärahassa on erilaiset omavastuuajat, jolta ei saa mitään rahaa. Toisissa etuuksissa on lapsikorotuksia, toisissa ei. Toisia etuuksia maksetaan kuukausisumma, toisia päiväsumma, ja niissäkin toisia maksetaan viideltä päivältä viikossa, toisia kaikilta arkipäiviltä. Eläke-etuuksissa ja opintotuessa maksupäivä on tietty päivä kuukaudessa, sairauspäivärahassa se riippuu sairausloman pituudesta ja työttömyysturvassa se vaihtelee sen mukaan, milloin jättää työttömyyttä koskevan ilmoituksen. Joitakin etuuksia voi saada takautuen jopa useammalta kuukaudelta, toisia vasta hakupäivästä lähtien.
Mikäli ei hallitse järjestelmän sääntöjä, voi tippua saamaltaan etuudelta kokonaan pois. Tämä koskee erityisesti työttömiä, joiden elämää nykyinen hallitus haluaa kontrolloida ja siten saada työttömyysturvamenoja alennettua. Ne, jotka eivät täytä erilaisia te-hallinnon asettamia ehtoja, joutuvat joko tietyksi aikaa tai jopa kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä on erityisesti viime aikoina kasvattanut toimeentulotukimenoja. Työttömän on myös oltava tietoinen siitä, kuinka aktiivinen saa olla. Jos opiskelee liikaa, voidaan työttömyysturva katkaista. Tai jos opiskelija ei saa riittävästi opintopisteitä, hänen tukensa voidaan katkaista. Jos lääkärin työkyvyttömäksi toteama ihminen saa eläkelaitokselta hylkäävän eläkepäätöksen, hänen on tiedettävä hakeutua työttömyysturvan piiriin. Mikäli putoaa kaikilta syyperustaisilta etuuksilta, tulee osata hakea toimeentulotukea. Sen myöntämiskriteerit eivät riipu vain hakijan omista tuloista vaan koko kotitalouden tilanne vaikuttaa. Toimeentulotukeakin voidaan vielä leikata, jos ei osoita riittävää aktiivisuutta pitää huolta omasta ja läheistensä toimeentulosta.
Ylivoimaisesti suurin syy toimeentulotuen myöntämisen taustalla on ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien pienuus. Syyperusteisten toimeentuloturvaetuuksien vähimmäistason nostaminen saisi aikaan sen, että toimeentulotuki muuttuisi alkuperäiseen tarkoitukseensa viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tueksi äkillisiin ja lyhytaikaisiin tarpeisiin. Poistamalla erilaiset karenssit ja omavastuuajat sekä yhtenäistämällä eri sosiaaliturvaetuuksien myöntämiskäytäntöjä päästäisiin tilanteeseen, jossa kansalaiset saisivat heille kuuluvat etuudet viipymättä ja ilman turhaa byrokratiaa.
SKP:n perusturvaesitys:
1200 euroa kuukaudessa verottomana
Suomen kommunistinen puolue esittää 1200 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi. Perusturva on vastikkeeton, syyperusteinen etuus, jonka tarve (opiskelu, sairaus, työttömyys jne.) tulee etuutta hakiessa todentaa.
Perusturvaa haetaan, se myönnetään ja maksetaan Kelasta viipymättä ilman turhaa byrokratiaa. Samalla Kelan hallinnossa tulee vahvistaa eduskunnan roolia ja parantaa tuen tarvitsijoiden vaikutusmahdollisuuksia. On myös huolehdittava, että Kelan johdossa on asiantuntevia jäseniä, eikö heillä ole jääviyssidonnaisuuksia
SKP:n perusturvaesitys merkitsee käytännössä työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, kuntoutusrahan, toimeentulotuen perusosan, työkyvyttömyyseläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tuntuvaa nostamista ja lainsäädännön uudistamista.
Samalla poistetaan karenssit ja omavastuuajat sekä erilaiset leikkurit, joiden takia nyt moni jää vaille työttömyys- tai muuta perusturvaa tai putoaa kokonaan toimeentulotuelle. Myös sidonnaisuus puolison tuloihin ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten nuorten perusturvaan poistetaan. Perusturva sidotaan indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja ansiotason yleisestä noususta. Velkaantuneiden tilannetta helpotetaan nostamalla ulosoton suojaosuus 1200 euroon kuukaudessa.
Työ luo hyvinvointia. Kaikilla tulisi olla oikeus työhön, josta saa riittävän toimeentulon. Milloin tämä ei ole mahdollista, tulee saada 1200 euron perusturva verottomana. Kyseessä ei ole kaikille automaattisesti maksettava perustulo, joka voi johtaa matalapalkkatyön teettämisen laajenemiseen. Prekaari, huonosti palkattu ja epäsäännöllinen työ ei ole väistämätön kehitys vaan poliittisten valintojen tulos, joka on mahdollista muuttaa.
Muu sosiaaliturva
Perusturvan uudistaminen tällä tavoin ei merkitse muiden, ansiosidonnaisten ja harkinnanvaraisten sosiaaliturvajärjestelmien purkamista. Työttömyysturvaan kuuluva suojaosuus säilytetään ja sitä nostetaan perusturvassa. Työttömyysturvan ja pätkätöiden yhteensovittamista on tarpeen helpottaa. Lapsiperheiden tuet (lapsilisä, kotihoidontuki, elatustuki, lapsikorotukset eri etuuksissa) tulee yhteensovittaa perusturvauudistuksen kanssa siltä osin kuin tarvitaan. Lapsiperheiden tukia tulee parantaa, esimerkiksi korottaa lapsilisien tasoa ja maksaa lisät 18 ikävuoteen asti. Myös vammaistuet ja omaishoidontuet jäävät perusturvaesityksen ulkopuolelle. Etenkin omaishoito ja siihen liittyvät palvelut ja tuet vaativat erilliset valtakunnalliset linjaukset.
Kun muun toimeentuloturvan vähimmäistaso nostetaan 1200 euroon kuukaudessa, tällä on olennainen vaikutus toimeentulotuen tarpeeseen. Onhan toimeentulotuen myöntämisen ylivoimaisesti suurin syy ollut muun perusturvan alhainen taso. Tällä hetkellä noin 130 000 suomalaista on pitkittyneesti toimeentulotuen varassa ja heistä 40 000 elää pelkällä toimeentulotuella ilman muita sosiaaliturvaetuuksia.
Perusturvauudistuksesta huolimatta tulee edelleen olemaan yksittäisiä, tapauskohtaista arviointia vaativia elämäntilanteita, joissa täydentävä ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki ovat sosiaalityön tärkeitä työvälineitä. Niiden saamiseksi tulee Kelan ja kuntien sosiaalityön yhteistyötä kehittää ja tiivistää.
Tässä esitetyn perusturvan rinnalla säilyy asumistukijärjestelmä. Tarve asumistukeen tulee kuitenkin pienenemään, kun perusturva korotetaan 1 200 euroon. Asumistuen kriteerejä on tarpeen arvioida uudelleen. Asumistukea tulee voida myöntää nykyistä joustavammin elämäntilanteiden muuttuessa. Asumiskustannusten hillitsemiseksi tarvitaan muita toimia kuten vuokrasääntelyä.
Muita uudistuksia
SKP ajaa myös muita uudistuksia, jotka parantavat pienituloisten ihmisten asemaa ja vähentävät perusturvan tarvetta.
Julkisilla palveluilla on tärkeä merkitys vähävaraisten ihmisten elämässä. Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä perittävät maksut ovat keskimäärin korkeampia kuin muualla Euroopassa. Peruspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi on otettava suunta kohti maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Ensimmäisinä askeleina tähän suuntaan on poistettava terveyskeskusmaksut koko maassa, alennettava asiakas- ja potilasmaksuja, säädettävä yhtenäinen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksukatto, joka alentaa maksuja, sekä turvattava hoidon ja hoivan saaminen ilman pitkää jonottamista.
Työllisyyden parantamiseksi ja inhimillisemmän työelämän toteuttamiseksi on tärkeää lyhentää työaikaa. Se parantaa myös perheiden mahdollisuuksia yhteiseen vapaa-aikaan ja helpottaa monin tavoin arjen järjestelyjä. Tavoitteena tulee olla 30-tuntinen työviikko ilman ansiotason alentamista tai vastaava työajan lyhentäminen muulla tavoin.
Pienimpiä palkkoja tulee korottaa ja säätää vähintään 1 800 euron minimipalkka. Sillä myös estetään työnantajien pyrkimyksiä käyttää hyväksi halpatyötä, pätkätöitä ja kiertää työehtosopimuksia.
Toteutus
Perusturvauudistus toteutetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Heti ensimmäisenä vuonna poistetaan kaikki omavastuuajat, karenssit ja leikkurit sekä tulosidonnaisuudet. Ensimmäisenä vuonna korotetaan kaikkia syyperusteisia sosiaaliturvaetuuksia 100 euroa. Korotuksia jatketaan vuosittain niin, että neljässä vuodessa päästään 1200 euron verottomaan perusturvaan.
Mitä uudistus maksaa?
Työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, kuntoutusrahan, toimeentulotuen perusosan, työkyvyttömyyseläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nostaminen 1 200 euroon maksaa noin 5 miljardia euroa vuoden 2017 tasossa.
Kun otetaan huomioon, että perusturvan on tarkoitus olla verotonta eikä verotus voi sen yläpuolella nousta heti nykyiselle tasolle, menetetään lisäksi verotuloja noin 2 miljardia euroa. Toisaalta toimeentulotuesta ja asumistuesta säästyy arviolta noin 2 miljardia euroa.
Uudistuksella olisi huomattavia kerrannaisvaikutuksia. Pienituloisimpien saama lisätulo menee pääosin suoraan kulutukseen, jolloin arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuotto kasvaisi. Kysynnän kasvu parantaisi myös työllisyyttä jne. Jos arvioidaan varovasti, että kulutusverojen tuottojen kasvu ja positiiviset työllisyysvaikutukset olisivat yksi viidesosa tulonlisäyksestä, jäisi nettomenoksi noin 4 miljardia euroa.
Mistä rahat?
Esitetty uudistus voidaan rahoittaa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta sekä perumalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset.
Suomessa omaisuuteen ja siitä saatuihin tuottoihin kohdistuva verotus on keveämpää kuin EU-maissa keskimäärin. Ero on yli 5 miljardia euroa. Tämä ero voitaisiin kuroa umpeen korottamalla yhteisöveroa, palauttamalla varallisuusvero, kiristämällä isojen perintöjen verotusta, alkamalla verottaa pääomatuloja samalla tavalla kuin ansiotuloja ja ottamalla uudelleen käyttöön pörssikauppojen varainsiirtovero. Osinkoveroa tulee periä myös siitä vapautetuilta yhteisöiltä.
Valtion tuloverotusta tulee nostaa ylimmässä tuloluokassa. Energiaverojen alennuksista on luovuttava, on lopetettava ilmaisten päästöoikeuksien myöntäminen ja säädettävä lentovero.
Työnantajamaksuja on alennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alennukset tulee poistaa yli kymmenen työntekijän yrityksiltä.
Perusturvan uudistamisessa ei ole kyse vain rahasta. Kyse on perusoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta. Viime kädessä kyse on poliittisista valinnoista.
punaisetsanomat.wordpress.com 