Ministeri Vehviläinen puolustaa raidehankkeiden yhtiöittämistä. Vehviläisen mukaan (Karjalainen 26.3.) ”jokainen valtion budjetin liikkumatilaa ymmärtävä tietää, että valtiolla ei tule olemaan tarvittavia miljardeja, joilla isoja raidehankkeita, kuten itärata, pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan.”
Sipilän kaatunut hallitus kuitenkin suunnitteli hankkivansa Suomeen 64 rynnäkköhävittäjää. Norjan ja Kanadan tekemien arvioiden mukaan F-35-koneen tämän kokoisen hankkeen elinkaarikustannus olisi Suomelle 30 vuodessa 30–40 miljardia euroa. On vaikea ymmärtää, miten Suomella olisi ”tarvittavat miljardit” tähän.
Tutkija Eero Lehdon mukaan (Ydin-lehti 1/2019) kansantalouden kannalta sotilasmenot ovat huomattava riski. Ne leikkaavat muun muassa koulutukseen ja tutkimukseen sekä julkiseen infrastruktuuriin suunnattuja julkisia määrärahoja, esimerkiksi Vehviläisen raidehankkeista. Sotilasmenot voivat vähentää myös vaikkapa sosiaalimenoja, jolloin vaikutus kansan elintasoon voi olla yllättävän suuri.
Suomen hävittäjähanke vaatii niin suuret rahat, että sillä on merkittävä vaikutus koko kansantalouteen. Riskinä on, että siitä tulee kansantalouden kannalta kestämätön.
Hanke sisältää myös sotilaallisesti ja ulkopoliittisesti kummallisia ajatuksia. HX-hanketta valmistelevassa raportissa korostetaan ilmatilan hallinnan edellyttämää hyökkäyksellistä vastatoimintaa. Vastustajaa ei nimetä, mutta eiköhän se tarkoita Venäjää, jonka ilmatorjunta on ehkä maailman tehokkain.
Ymmärtävätköhän kaikki päättäjät mitä riskejä ovat ottamassa ja mikä on ”valtion budjetin liikkumatila” hävittäjäkaupassa.
https://ydinlehti.fi/numero-2019-1/havittajat-vai-kansantalous/
Artikkelikuva armeijan taistelunäytöksestä Joensuussa 8/2019 (kuva Martti Vaskonen)
punaisetsanomat.wordpress.com 