Suomalaiset on ajettu asemaan, missä kansalaisten perustarpeiden tyydyttäminen on entistä vaikeampaa. Suomen pyrkimys tulla merkittäväksi osaksi läntistä “arvoyhteisöä”, on vaatinut uhrauksia, mikä on tehnyt kansan valtaosan elämästä pelkää selviytymiskamppailua kohonneiden kustannusten ja kohtuuttomien työelämän vaatimusten… Lisää
Ympäristöliike ja rauhanliike kulkevat omia polkujaan juuri nyt, kun tarvittaisiin yhteinen päämäärä, suunta ja tie peruuttamattomien vahinkojen estämiseksi. Nämä kansalaisliikkeet eivät ole muodostuneet poliittiseksi voimaksi, mikä uhkaisi sijoittajien ja sotilaallisten piirien valtaa sekä niiden välinpitämättömyyttä… Lisää
Ympäristökriisin torjunta vaatii järjestelmän muutoksen Ei Nato, ei aseet. Asevarainen turvallisuus ei luo todellista turvallisuutta Varallisuuden uusjako on tehtävä. Minimipalkka 1800€/kk, perusturva 1200€/kk Mielenterveyspalvelut maksuttomaksi ja helposti sekä nopeasti saataville Ei yksilökeskeisyyttä vaan ratkaisujen oltava… Lisää
Loppu sotamenoille
Emme ole sodassa, olemme rauhan puolesta, emme liittoudu sotilaallisesti, emme suostu Nato/USA tykinruuaksi. Ei ydinaseita, Nato -tukikohtia Suomeen. Suomen allekirjoitettava YK:n ydinaseiden kieltosopimus.
Asevarustelu ja sotilaallisen maanpuolustuksen menot karsittava puoleen nykyisestä tasosta.
Loppu rahastukselle
Verot myös rikkaille, hintakatto vuokrille, energialle ja kulutusluotoille.
Loppu köyhyydelle
Perusturva 1200 euroa kuukaudessa, terveyskeskuksen vastaanotto maksuttomaksi, kaikille yhtäläiset terveys- ja vanhuspalvelut, lapsiperheille ja nuorille riittävä tuki ajoissa. Korkotuki asuntolainaan kun asunto on omassa käytössä.
Loppu Venäjä-pakotteille
Tarvitsemme kaupallista yhteistyötä, emme rajoituksia normaalille liikenteelle maalla tai vesistössä.
Elämää itärajalle
Ei turhaa aitaa, ei tullirajoituksia – polttoaineen ja muiden hyödykkeiden vapaa kuljetus matkailijoille sallittava, matkailu rajoitukset poistettava. Tukea kestävälle omavaraiselle ruuantuotannolle – vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita, vähemmän ongelmallista tehotaloutta.
Neuvottelut käyntiin
Venäjän kanssa Posti- ja liikenneyhteydet palautettava, tiedeyhteisöjen yhteydet palautettava. Yhteistyötä ympäristön hyväksi lisättävä.
Teksti ja kuvat Martti Vaskonen sähköposti loppurahastukselle@gmail.com
Suomen Posti ei ole enää palvelulaitos, mitä ohjataan lakiin perustuvalla tavalla. Suomen Posti tekee päätöksiä kansalaisia tai valtioneuvostoa, eduskuntaa kuulematta. Tähän johtopäätökseen on pakko tulla, koska postikortin lähettäminen Kostamuksesta Venäjän postitoimistosta onnistuu 70 ruplan hintaan (noin 1,1 €), mutta vastaavan kortin lähettäminen Suomeen ei ole mahdollista. Miksi ei? Postin kuljetus ei kuulu EU:n pakotteisiin, missä on yli 8000 tavaraa tai palvelua. Suomi ja Ruotsi ovat Maailman postiliiton UPU:n sopimusten piirissä, joten tämäkään sopimus ei ole este postin kuljetukselle.
Tavallisen kansalaisen kokema tilanne on kohtuuton. Tämä on ensimmäinen kerta lähes 80 vuoteen kun posti ei kulje kaikkiin ilmansuuntiin, vaikka sotia on ollut jatkuvasti eri valtioiden toimesta hirvittävät määrät. Sotien oikeutusta ei ole kysytty, vaan tärkeä ihmisten välinen kanssakäyminen on saanut rauhassa jatkua.
Lähetin asiaa koskevan kyselyn sähköpostilla ulkoministeriöön, sen pakotetiimille (UM Pakotteet <Pakotteet.UM@formin.fi>) 18.11.2023 ja asia odottaa juristin kannanottoa. Miten juttu etenee on arvoitus. Mitään diaarinumeroa tai vastaavaa en ole saanut, ainoastaan ottamani puhelun 6.2.2023 jälkeen vahvistuksen sähköpostiini siitä, että kysely on otettu vastaan.
Suomeen on tehty Nato-yhteensopivat, ”töpseli seinään” julkiset palvelut, lähinnä sotapalvelut. Olemme yksipuolisesti irtisanoneet Saimaan kanavan vuokrasopimuksen, junaliikenteen ja päätyneet tilanteeseen, mikä vahingoittaa merkittävästi omaa talouttamme, sekä tuhansien kansalaisten toimeentuloa.
Teksti ja artikkelikuva Martti Vaskonen
Suomen kommunistinen puolue esittää 1200 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.
Perusturvan rinnalla säilyvät lapsilisät, ansiosidonnainen työttömyysturva ja harkinnanvaraiset tuet, joita sovitetaan tarvittavalta osin yhteen, jotta perusturvan korotus merkitsee todellista parannusta. Samalla perusturvan uudistaminen on osa laajempaa muutosta, jolla parannetaan työllisyyttä, lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta, korotetaan pieniä palkkoja ja parannetaan muun muassa julkisia palveluja.
Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle. Se näkyy muun muassa leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Minimisosiaaliturvalla elävän rahat eivät riitä kohonneisiin elin- ja asumiskustannuksiin, eivät aina edes välttämättömiin lääkkeisiin.
EU:n määritelmän mukaan henkilön katsotaan elävän köyhyysriskissä, jos hänellä on käytettävissään alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Tällaisia kansalaisia on takuutuloa esittävän työryhmän mukaan Suomessa 2000-luvulla ollut 600 000 – 700 000. Sipilän hallituksen aikana pienituloisten määrä on jo vuoteen 2017 mennessä kasvanut 20 000 hengellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti vuosilta 2011- 2015 toteaa perusturvan varassa olevan tulotason kattavan 66 prosenttia riittäväksi katsotusta rahamäärästä. Tuoreessa lausunnossaan koskien kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksia vuonna 2019, THL huomautti perusturvan tason olevan tällä hetkellä verrattain alhainen suhteessa kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen eli ns. minimibudjettiin.
Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt kohtuullisen minimin viitebudjeteilla tulotasoa, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Vuonna 2018 yksin asuvan ihmisen minimibudjetti oli 1 129 – 1 486 euroa kuukaudessa lähinnä asuinpaikkakunnasta riippuen. Se on lähellä virallista köyhyysrajaa, joka oli vuonna 2017 yksin asuvalla henkilöllä 1 230 euroa kuukaudessa.
Perusturva on tutkija Pertti Honkasen laskelmien mukaan jäänyt jälkeen ansio- ja hintakehityksestä, mikä on lisännyt tarvetta toimeentulotukeen. Jos yksin asuvan täysi kansaneläke olisi 1980-luvun jälkeen seurannut ansiotasoindeksin kehitystä, sen pitäisi nyt olla noin 1 000 euroa kuukaudessa. Takuueläke on kuitenkin vain 785 euroa ja täysi kansaneläke 629 euroa. Opintoraha on eniten kärsinyt lamavuosien leikkauksista sekä 1990-luvulla että viime vuosina, kun Sipilän hallitus poisti indeksisuojan. Korkeakouluopiskelijan opintorahan reaaliarvo on nyt noin 35 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 1992 syksyllä, kun opintotuessa siirryttiin opintorahapainotteiseen opintotukeen.
Kaikkein laajimmin ja vakavimmin perusturvan riittämättömyys vaikuttaa lapsiperheisiin, koska lapsena koettu köyhyys vaikuttaa lapsen koko eliniän. Köyhien lasten määrä on noussut jo 150 000 lapseen ja on pian ohittamassa vuoden 2017 huippuluvut. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin ylittäen koko väestön köyhyysasteen. Lapsiasiamies Tuomas Kurttilan arvion mukaan etuuksien ja palveluiden kehittäminen on ollut poukkoilevaa, eikä huomio ole kiinnittynyt heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Lapsilisien reaaliarvoa on leikattu vuoden 1994 jälkeen 20 – 40 prosenttia.
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Terveydenhuollon maksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset ovat vaikeuttaneet etenkin paljon sairastavien, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien olosuhteita. Työmarkkinatuella elävän tilannetta heikentää entisestään vuonna 2018 voimaan tullut ns. aktiivimalli, joka merkitsee käytännössä työttömyysturvan leikkaamista 4,65 prosentilla, ellei työtön onnistu toteuttamaan hänelle määrättyjä aktivointiehtoja.
Hallituksen toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että kasvava joukko kansalaisia elää pelkän toimeentulotuen varassa. Arviolta 40 000 ihmistä elää ilman ansiotuloa tai syyperustaista toimeentuloturvaa. Iso osa heistä on kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle tiputettuja kansalaisia, jotka joutuvat kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen todistamaan oikeutensa alkujaan tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.
Takuutuloa esittävä työryhmä on todennut aivan oikein, että pienituloisella on suuri riski ajautua maksuongelmiin. Sen mukaan vuonna 2016 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon maksua. Kun kalliskorkoisilla pikavipeillä yritetään paikata tiukkaa taloutta, tämä johtaa herkästi velkakierteeseen ja luottotietojen menettämiseen. Sillä taas on monia seurannaisvaikutuksia esim. asunnon tai jopa kotivakuutuksen saamiseen. Lokakuussa 2017 Suomessa oli yli 374 000 ihmistä, joilla oli maksuhäiriömerkintä. Ulosotossa olevan yksin asuvan suojaosuus 672 euroa kuukaudessa ei riitä välttämättömiin ruoka- ja asumiskustannuksiin.
Suomalainen universaali syyperustainen sosiaaliturvajärjestelmä on perustaltaan hyvä. Mutta vuosikymmenten saatossa havaittuja puutteita on korjattu laittamalla laastaria sinne tänne niin, että nyt käsissämme on sekava kokonaisuus. Alan ammattilaisetkin myöntävät kokonaisuuden hallitsemisen olevan haasteellista. Kansalaisen ei ole helppo tietää, mitä apua hän voi saada, miten ja mistä apua voi hakea.
Perustoimeentulotuki siirrettiin vuoden 2017 alusta kunnista Kelan hallinnoitavaksi ja maksettavaksi. Tarkoituksena on ollut yhtenäistää käytäntöjä koko maassa sekä madaltaa kynnystä tuen hakemiseen. Tavoitteena on ollut myös byrokratian vähentäminen. Iso osa toimeentulotuen saajista saa myös jotain muuta Kelan etuutta, joten tavoitteena ollut yhden luukun periaate on heidän kohdallaan toteutunut. Käytännössä järjestelmä ei kuitenkaan toimi optimaalisesti, koska eri etuuksia Kelassa käsittelevät eivät tiedä toisistaan – kuten asiakas luulee tapahtuvan. Nyt on Kelasta muodostunut kuin valtio valtiossa, jonka toimintaa ei saisi kritisoida. Näin on ollut varsinkin nyt, kun käsittelyajat ovat pidentyneet ja samalla tulee entistä enemmän virheellisiä päätöksiä. Niiden saaminen korjattuna voi kestää useita viikkoja, mikä johtaa ihmiset maksuperintään ja ulosottoon. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, jotka tarvitsevat myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta, ovat joutuneet entistä hankalampaan asemaan. Heidän voimavaransa eivät tahdo riittää avun hakemiseen. He tarvitsisivat henkilökohtaista ohjausta Kelan kaavamaisen, sähköisen haun sijasta
Monissa sosiaaliturvaetuuksissa on keskenään erilaisia hyvinkin monimutkaisia myöntämiskriteerejä, joita kansalaisen on vaikea tajuta. Pelkästään hakulomakkeet ja niissä pyydettävät liitteet voivat olla koulutetullekin ihmiselle vaikeasti ymmärrettäviä. Kelan lähettämät lukuisat lisäselvityspyynnöt kuvastavat hyvin sitä, että jo lähtövaiheessa asia on ollut vaikea hahmottaa. Työttömyysetuudessa ja sairauspäivärahassa on erilaiset omavastuuajat, jolta ei saa mitään rahaa. Toisissa etuuksissa on lapsikorotuksia, toisissa ei. Toisia etuuksia maksetaan kuukausisumma, toisia päiväsumma, ja niissäkin toisia maksetaan viideltä päivältä viikossa, toisia kaikilta arkipäiviltä. Eläke-etuuksissa ja opintotuessa maksupäivä on tietty päivä kuukaudessa, sairauspäivärahassa se riippuu sairausloman pituudesta ja työttömyysturvassa se vaihtelee sen mukaan, milloin jättää työttömyyttä koskevan ilmoituksen. Joitakin etuuksia voi saada takautuen jopa useammalta kuukaudelta, toisia vasta hakupäivästä lähtien.
Mikäli ei hallitse järjestelmän sääntöjä, voi tippua saamaltaan etuudelta kokonaan pois. Tämä koskee erityisesti työttömiä, joiden elämää nykyinen hallitus haluaa kontrolloida ja siten saada työttömyysturvamenoja alennettua. Ne, jotka eivät täytä erilaisia te-hallinnon asettamia ehtoja, joutuvat joko tietyksi aikaa tai jopa kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä on erityisesti viime aikoina kasvattanut toimeentulotukimenoja. Työttömän on myös oltava tietoinen siitä, kuinka aktiivinen saa olla. Jos opiskelee liikaa, voidaan työttömyysturva katkaista. Tai jos opiskelija ei saa riittävästi opintopisteitä, hänen tukensa voidaan katkaista. Jos lääkärin työkyvyttömäksi toteama ihminen saa eläkelaitokselta hylkäävän eläkepäätöksen, hänen on tiedettävä hakeutua työttömyysturvan piiriin. Mikäli putoaa kaikilta syyperustaisilta etuuksilta, tulee osata hakea toimeentulotukea. Sen myöntämiskriteerit eivät riipu vain hakijan omista tuloista vaan koko kotitalouden tilanne vaikuttaa. Toimeentulotukeakin voidaan vielä leikata, jos ei osoita riittävää aktiivisuutta pitää huolta omasta ja läheistensä toimeentulosta.
Ylivoimaisesti suurin syy toimeentulotuen myöntämisen taustalla on ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien pienuus. Syyperusteisten toimeentuloturvaetuuksien vähimmäistason nostaminen saisi aikaan sen, että toimeentulotuki muuttuisi alkuperäiseen tarkoitukseensa viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tueksi äkillisiin ja lyhytaikaisiin tarpeisiin. Poistamalla erilaiset karenssit ja omavastuuajat sekä yhtenäistämällä eri sosiaaliturvaetuuksien myöntämiskäytäntöjä päästäisiin tilanteeseen, jossa kansalaiset saisivat heille kuuluvat etuudet viipymättä ja ilman turhaa byrokratiaa.
Suomen kommunistinen puolue esittää 1200 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi. Perusturva on vastikkeeton, syyperusteinen etuus, jonka tarve (opiskelu, sairaus, työttömyys jne.) tulee etuutta hakiessa todentaa.
Perusturvaa haetaan, se myönnetään ja maksetaan Kelasta viipymättä ilman turhaa byrokratiaa. Samalla Kelan hallinnossa tulee vahvistaa eduskunnan roolia ja parantaa tuen tarvitsijoiden vaikutusmahdollisuuksia. On myös huolehdittava, että Kelan johdossa on asiantuntevia jäseniä, eikö heillä ole jääviyssidonnaisuuksia
SKP:n perusturvaesitys merkitsee käytännössä työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, kuntoutusrahan, toimeentulotuen perusosan, työkyvyttömyyseläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tuntuvaa nostamista ja lainsäädännön uudistamista.
Samalla poistetaan karenssit ja omavastuuajat sekä erilaiset leikkurit, joiden takia nyt moni jää vaille työttömyys- tai muuta perusturvaa tai putoaa kokonaan toimeentulotuelle. Myös sidonnaisuus puolison tuloihin ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten nuorten perusturvaan poistetaan. Perusturva sidotaan indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja ansiotason yleisestä noususta. Velkaantuneiden tilannetta helpotetaan nostamalla ulosoton suojaosuus 1200 euroon kuukaudessa.
Työ luo hyvinvointia. Kaikilla tulisi olla oikeus työhön, josta saa riittävän toimeentulon. Milloin tämä ei ole mahdollista, tulee saada 1200 euron perusturva verottomana. Kyseessä ei ole kaikille automaattisesti maksettava perustulo, joka voi johtaa matalapalkkatyön teettämisen laajenemiseen. Prekaari, huonosti palkattu ja epäsäännöllinen työ ei ole väistämätön kehitys vaan poliittisten valintojen tulos, joka on mahdollista muuttaa.
Perusturvan uudistaminen tällä tavoin ei merkitse muiden, ansiosidonnaisten ja harkinnanvaraisten sosiaaliturvajärjestelmien purkamista. Työttömyysturvaan kuuluva suojaosuus säilytetään ja sitä nostetaan perusturvassa. Työttömyysturvan ja pätkätöiden yhteensovittamista on tarpeen helpottaa. Lapsiperheiden tuet (lapsilisä, kotihoidontuki, elatustuki, lapsikorotukset eri etuuksissa) tulee yhteensovittaa perusturvauudistuksen kanssa siltä osin kuin tarvitaan. Lapsiperheiden tukia tulee parantaa, esimerkiksi korottaa lapsilisien tasoa ja maksaa lisät 18 ikävuoteen asti. Myös vammaistuet ja omaishoidontuet jäävät perusturvaesityksen ulkopuolelle. Etenkin omaishoito ja siihen liittyvät palvelut ja tuet vaativat erilliset valtakunnalliset linjaukset.
Kun muun toimeentuloturvan vähimmäistaso nostetaan 1200 euroon kuukaudessa, tällä on olennainen vaikutus toimeentulotuen tarpeeseen. Onhan toimeentulotuen myöntämisen ylivoimaisesti suurin syy ollut muun perusturvan alhainen taso. Tällä hetkellä noin 130 000 suomalaista on pitkittyneesti toimeentulotuen varassa ja heistä 40 000 elää pelkällä toimeentulotuella ilman muita sosiaaliturvaetuuksia.
Perusturvauudistuksesta huolimatta tulee edelleen olemaan yksittäisiä, tapauskohtaista arviointia vaativia elämäntilanteita, joissa täydentävä ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki ovat sosiaalityön tärkeitä työvälineitä. Niiden saamiseksi tulee Kelan ja kuntien sosiaalityön yhteistyötä kehittää ja tiivistää.
Tässä esitetyn perusturvan rinnalla säilyy asumistukijärjestelmä. Tarve asumistukeen tulee kuitenkin pienenemään, kun perusturva korotetaan 1 200 euroon. Asumistuen kriteerejä on tarpeen arvioida uudelleen. Asumistukea tulee voida myöntää nykyistä joustavammin elämäntilanteiden muuttuessa. Asumiskustannusten hillitsemiseksi tarvitaan muita toimia kuten vuokrasääntelyä.
SKP ajaa myös muita uudistuksia, jotka parantavat pienituloisten ihmisten asemaa ja vähentävät perusturvan tarvetta.
Julkisilla palveluilla on tärkeä merkitys vähävaraisten ihmisten elämässä. Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä perittävät maksut ovat keskimäärin korkeampia kuin muualla Euroopassa. Peruspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi on otettava suunta kohti maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Ensimmäisinä askeleina tähän suuntaan on poistettava terveyskeskusmaksut koko maassa, alennettava asiakas- ja potilasmaksuja, säädettävä yhtenäinen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksukatto, joka alentaa maksuja, sekä turvattava hoidon ja hoivan saaminen ilman pitkää jonottamista.
Työllisyyden parantamiseksi ja inhimillisemmän työelämän toteuttamiseksi on tärkeää lyhentää työaikaa. Se parantaa myös perheiden mahdollisuuksia yhteiseen vapaa-aikaan ja helpottaa monin tavoin arjen järjestelyjä. Tavoitteena tulee olla 30-tuntinen työviikko ilman ansiotason alentamista tai vastaava työajan lyhentäminen muulla tavoin.
Pienimpiä palkkoja tulee korottaa ja säätää vähintään 1 800 euron minimipalkka. Sillä myös estetään työnantajien pyrkimyksiä käyttää hyväksi halpatyötä, pätkätöitä ja kiertää työehtosopimuksia.
Perusturvauudistus toteutetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Heti ensimmäisenä vuonna poistetaan kaikki omavastuuajat, karenssit ja leikkurit sekä tulosidonnaisuudet. Ensimmäisenä vuonna korotetaan kaikkia syyperusteisia sosiaaliturvaetuuksia 100 euroa. Korotuksia jatketaan vuosittain niin, että neljässä vuodessa päästään 1200 euron verottomaan perusturvaan.
Työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, kuntoutusrahan, toimeentulotuen perusosan, työkyvyttömyyseläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nostaminen 1 200 euroon maksaa noin 5 miljardia euroa vuoden 2017 tasossa.
Kun otetaan huomioon, että perusturvan on tarkoitus olla verotonta eikä verotus voi sen yläpuolella nousta heti nykyiselle tasolle, menetetään lisäksi verotuloja noin 2 miljardia euroa. Toisaalta toimeentulotuesta ja asumistuesta säästyy arviolta noin 2 miljardia euroa.
Uudistuksella olisi huomattavia kerrannaisvaikutuksia. Pienituloisimpien saama lisätulo menee pääosin suoraan kulutukseen, jolloin arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuotto kasvaisi. Kysynnän kasvu parantaisi myös työllisyyttä jne. Jos arvioidaan varovasti, että kulutusverojen tuottojen kasvu ja positiiviset työllisyysvaikutukset olisivat yksi viidesosa tulonlisäyksestä, jäisi nettomenoksi noin 4 miljardia euroa.
Esitetty uudistus voidaan rahoittaa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta sekä perumalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset.
Suomessa omaisuuteen ja siitä saatuihin tuottoihin kohdistuva verotus on keveämpää kuin EU-maissa keskimäärin. Ero on yli 5 miljardia euroa. Tämä ero voitaisiin kuroa umpeen korottamalla yhteisöveroa, palauttamalla varallisuusvero, kiristämällä isojen perintöjen verotusta, alkamalla verottaa pääomatuloja samalla tavalla kuin ansiotuloja ja ottamalla uudelleen käyttöön pörssikauppojen varainsiirtovero. Osinkoveroa tulee periä myös siitä vapautetuilta yhteisöiltä.
Valtion tuloverotusta tulee nostaa ylimmässä tuloluokassa. Energiaverojen alennuksista on luovuttava, on lopetettava ilmaisten päästöoikeuksien myöntäminen ja säädettävä lentovero.
Työnantajamaksuja on alennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alennukset tulee poistaa yli kymmenen työntekijän yrityksiltä.
Perusturvan uudistamisessa ei ole kyse vain rahasta. Kyse on perusoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta. Viime kädessä kyse on poliittisista valinnoista.
Suomen ulkopolitiikkaan kuulunut lähialueyhteistyö on vaihtunut “kaukovaikuttamiseen”, mikä on sotilaallinen termi. Käytännössä asia kävi selväksi meille Venäjän Karjalan Kostamukseen matkustaneille siten, että Kostamuksesta Venäjän Postitoimistosta emme voineet lähettää postikortteja Suomeen. Miksi ei? Tätä kysyin Suomen ulkoministeriöstä sähköpostilla (pakotteet.um@formin.fi) seuraavasti: miksi Suomeen Venäjän Posti ei lähetä postikortteja, kuka Suomen viranomaisista voi asian selvittää ja kenelle kuuluu asiaan liittyvät neuvottelut ja milloin ne alkavat?
Postitoimistossa meille kerrottiin, että Ruotsiin voi postikortin lähettää, mutta ei Suomeen. Ruotsiin lähetetty postikortti varustettiin 70 ruplaa maksavalla postimerkillä (noin 1,1 euroa) ja sen sanottiin menevän perille. Jouduin lähettämään Suomeen menevät postikortit kotimatkalla rajanylityksen jälkeen Kontiomäestä. Postimerkin hinta kotimaan postissa 2,1 euroa.
Sanktioiden pakote-vastapakote kierteen mukana meiltä tavallisilta kansalaisilta on viety postiyhteydet ja vaikeutettu yhteydenpitoa sekä matkustamista Venäjälle kaikin tavoin. Paluu normaaliin on jossain vaiheessa tehtävä ja siihen ei vihanlietsonta, raja-aitojen rakentaminen tai vierailujen estäminen auta. Postikuljetukset eivät kuulu EU:n määräämiin pakotteisiin.
Suomi-Venäjä lähialueyhteistyönä voi nähdä Kostamuksen kaupungin ja vastavuoroisesti Raahen Rautaruukin rakentamisen 40 vuotta sitten. Rautaruukki on työllistänyt 4000 ihmistä toimintansa aikana eli työvuosia on meille kertynyt 160 000. Tulos ei ole huono myöskään ruotsalaisten sijoittajien mielestä, koska ovat ostaneet Rautaruukin kokonaan omakseen.
Pääministerin ohje “kaikkien on kärsittävä” sopii huonosti tähän aikaan, missä tulo- ja terveyserot kasvavat ja kansalaiset ovat sähkö- ja energiayhtiöiden avointa riistaa. Tämän vuoksi matkustusrajoitukset “kansallisen turvallisuuden” nimissä tulee lopettaa ja pakotteet suunnata laillista ryöstöä tekeviin yhtiöihin.
Martti Vaskonen
kansanedustajaehdokas 2023 vaalissa, Suomen kommnunistinen puolue SKP
Teksti ja kuvat Martti Vaskonen 17.11.2022
Yhdysvaltojen johtaman Naton rooli on suomalaisten tajunnassa hämärtynyt, vaikka sen kannatus on varsin heiveröinen läntisen Euroopan ulkopuolella. Ydinaseeton Pohjola ja USArmy go home! sopii myös Suomen turvallisuuspolitiikan lähtökohdaksi.
Stop Nato – mielenosoituksessa 8.10.2022 Helsingin senaatintorilla kurdi, aluevaltuutettu Gashaw Bibani käytti syväluotaavan USA-Nato -kriittisen puheen, mikä on tässä sellaisenaan.
Gashaw Bibani
”Missä tahansa päin maailmaa on sota, siellä on myös Yhdysvallat. 245-vuotisen historiansa aikana Yhdysvallat ei ole ollut sodassa vain 17 vuoteen.
Toisen maailmansodan lopusta 2000 luvun alkuun amerikkalaiset olivat yli 80 prosentissa maailman aseellisten konfliktien ytimessä.
Sodat naamioidaan aina myönteiseen kehykseen, olipa kyse ”oikeudenmukaisuuden ylläpitämisen” tai ”humanitaarisen väliintulon” varjolla, niin Yhdysvallat on käynnistänyt tai sotkeutunut sotiin erittäin korkein kustannuksin.
Korean sodan aikana yli 3 miljoonaa siviiliä kuoli ja kriittinen infrastruktuuri murskattiin. Vietnamin sodassa kaksi miljoonaa siviiliä kuoli ja vähintään 350 000 tonnia pommeja ja maamiinoja jätti perinnöksi tuhoa.
Kosovon sodassa Yhdysvaltojen hallitsema Nato pommitti Jugoslavian liittotasavaltaa 78 peräkkäisenä päivänä jättäen jälkeensä täystuhon.
2000-luvun sodat Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa tarkoittavat, että melkein jokainen Yhdysvaltain presidentti toisen maailmansodan jälkeen on julistanut sodan ulkomaille tai osallistunut niihin. Vaikka Yhdysvallat jätti jälkeensä humanitaarisia katastrofeja muihin maihin, se on kuitenkin hyötynyt itse komeasti seikkailuistaan.
Sodat ja vihamielisyydet ovat olleet olennainen osa Amerikan vaurautta useiden vuosien ajan. Voidaan varmaan säälittä todeta, että Sota on yhdysvaltain bisnes.
Natosta puhuttaessa, ei voida sivuuttaa yhdysvaltojen tekemiä sotaretkiä ja sen vaikutuksia. Eikä myöskään muiden sen jäsenvaltioiden tekemiä sotarikoksia. Jokaisen Naton jäsenvaltion kontolla on yksi sun toinen kolonialistinen valloitus, jonka seurauksena tuhansia, ellei miljoonia ole jäänyt kodittomiksi.
Naton rahoitus on maksettu siviilien verellä. Minäkin olen syntynyt maahan, jota minulla ei ollut koskaan oikeus kutsua omakseni.
Sotahullujen ja kolonialistien testamentti on suuret pakolaismäärät ja traagiset ilmastovaikutukset, jotka jätetään meidän, tavan kansalaisten harteille ratkaistavaksi ja maksettavaksi.
Eikö ole kummallista, ettei Nato tai sen isäntämaa yhdysvallat ole koskaan kantanut vastuuta Naton jättämistä katastrofeista?
Suomen päätös lähteä Natoon oli hätiköity pelkoreaktio, jonka varjolla sivuutettiin kansan tahto ja Tasavallan presidentin lupaama kansanäänestys. Niinkin perustavalaatuinen päätös syntyi hesarin mielipidekyselyjen ja hyökkäysuhkien liiottelun saattelemana.
On tosi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti koko Euroopan turvallisuustilanteen luonteen, mutta Venjän ja Ukrainan välistä 15 vuotta jatkunutta kiistaa ei meille uutisoitu. Meille ei myöskään uutisoitu Naton petoksia Venäjää kohtaan.
Venäjän entinen puolustusliitto ”warsowan sopimus” purettiin sillä ehdolla, että Nato ei laajenisi itä-eurooppaan. Näihin ehtoihin myös Putin oli sitoutunut. Näistä Naton sopimusrikoksia ei meille kerrottu avoimesti. Sodalla on aina kahdet kasvot, mutta se joka hallitsee mediaa on omiaan voittamaan kansan puolelleen.
Putinin Ukrainan invaasio on perinpohjin väärin, sillä loppujen lopuksi myös siitä sodasta jää testamentiksi miljoonia pakolaisia, sotauhreja, ilmastovaikutuksia ja mittaamattomasti talousvahinkoa. Perinpohjin väärin on myös Natoittamisen agenda, jonka vuoksi rauhanneuvotteluja on lykätty jo moneen otteeseen.
Moni meistä suomalaisista on sitoutunut rauhanrakentamiseen, pitkän tähtäimen ilmastopolitiikkaan ja ydinaseriisuntaan.
Samaan aikaan epäpyhä natohakemuksemme on johtanut meidät pitkäkyntisen despootti Erdoganin pelinappuloiksi ja kiristyskohteeksi, jolla se vahvistaa omia poliittisia pyrkimyksiään.
Lopuksi,
Mikäli nato-laivan nähdään jo menneen niin Suomen tulisi viivyttelemättä valmistella ehtoja Nato-jäsenyydelle. Sen sijaan, että olisimme rähmällään Turkin edessä tulisi meidän tunnustaa alueemme strateginen tärkeys Natolle.
Suomi tulee pitää ydinaseettomana alueena, jonka lisäksi meidän tulisi myös kieltää Nato-tukikohtien perustaminen Suomen alueelle ja Naton joukkojen ja laivojen tulo Suomen alueelle.
Suomen tulisi vetää pois jäsenhakemuksensa, ellei näihin ehtoihin suostuta. (Natolle ydinaseet ovat olennainen pelote ja näin keskeinen osa toimintaa.)
Työ ydinsotaa vastaan edellyttää myös oikeudenmukaisen rauhan edistämistä kaikilla konfliktialueilla, sen sijaan että tuetaan sotaa rahallisesti ja poliittisesti välittämättä seurauksista, niinkuin ukrainan kohdalla on tehty.
Tämä saattaa tuntua utopialta.
Tilanteessa, jossa päättäjistä ja väestöstä suuri osa on sodan hurmoksessa ja ydintuhon mahdollisuuteen suhtaudutaan oudon välinpitämättömästi.
Juuri siksi kansalaisyhteiskunnan – meidän työllä on väliä ydinsotaa vastaan ja rauhan rakentamisen puolesta!”
Artikkelikuva Toivo Koivisto
Politiikan kentällä voi tehdä rakettimaisia nousuja Sanna Marinin tapaan, jos on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onko Tampere oikea lähtöalusta politiikan tähtiradalle?
Tuttavani kertoi yllättäneensä kaverinsa, koska oli tiukkojen kuulustelujen jälkeen päässyt jäseneksi vaikutusvaltaiseen SDP:n yhdistykseen parikymmentä vuotta sitten. Kuulustelijat olivat “vanhoja äijiä”, jotka hallinnoivat mm. arvokkaita kiinteistöjä Tampereella. Jäsenyyttä puolsi tuttavani isän merkittävä rooli Joensuun SDP:n toiminnassa, mistä hänellä oli perintönä SDP uskollisuutta.
Yhdistyksiä on moneen lähtöön. Mitätön ei ole Sanna Marinin Tampereen Työväenyhdistys. Yhdistyksen jäseniä on ollut kaupunginvaltuutettuina ja kansanedustajina. Tällä hetkellä Pirkanmaalaisista kansanedustajista Sanna Marin ja Pia Viitanen ovat yhdistyksen jäseniä, pormestari Lauri Lyly on myös yhdistyksen jäsen.
Mainittakoon Lauri Lylyn ansioksi tässä yhteydessä seuraavaa: Suomessa pieni- ja keskituloisia kurittava talouspolitiikka ei olisi mahdollista, ellei sille löytyisi tukea SAK:n johtajilta. Työnantajat ja sijoittajat ovat tyytyväisiä. Iltalehden pääkirjoitus (6.6.2016): “Puheenjohtaja Lauri Lylyn kausi SAK:n puheenjohtajana päättyy komeasti….Eläkeratkaisussa työeläkeikää nostettiin ja kilpailukykysopimuksessa lisättiin työntekijöiden työaikaa ja sosiaalimaksuja”.
Lauri Lylyn siirtyminen Tampereen pormestariksi sekä Sanna Marinin nousu pääministeriksi kertoo median ja poliittisen vallan liitosta, missä äänestäjät ovat niin sanottua ”vaalikarjaa”, jonka mielipiteet ovat helposti muokattavissa halutuksi.
Selkeästi on nähtävissä, että Sanna Marinin taidot riittävät oikeistolle ja sitä tukevalle “työväenliikkeelle”. Marinin osaaminen ei palvele kansakunnan enemmistöä heikko-osaisista puhumattakaan. Julkisuus näpertelee julkisuuskuvasta ja kannatusprosenteista, eikä politiikan sisällöstä, kuten pitäisi tehdä. Kansalaistoiminta ja eduskuntavaalit 2023 voivat muuttaa ratkaisevasti tulevaisuutta, mikä on välttämätöntä.
Martti Vaskonen
Pohjois-Karjalan keskussairaalan julkisivu on kunnossa. Se mitä on julkisivun takana kaipaa vielä paljon korjattavaa henkilöjohtamisen ja rakentamisen osalta.
Keskussairaalan alue Tikkamäellä on tupaten täynnä rakennuksia. Rakennettuja neliöitä, kerrosneliömetrejä (112 384 m2) on enemmän kuin tontissa on pinta-alaa (94 801 m2). Sairaala-alueelle on keskitetty kaikki mahdollinen toiminta ja samalla on unohdettu, että jo nyt tehdyt rakennukset vaativat aika-ajoin laajoja peruskorjauksia, eli alue on ikuinen työmaa. Ahdas sairaala-alue nostaa pysyvästi rakennusten ja alueen huoltokustannuksia.
Sairaala-aluetta olisi tullut harkiten laajentaa ja soveltuvia toimintoja siirtää mm. Juhanalan koulun tontille. Nyt näille tonteille rakennetaan asuinkerrostaloja 10 000 kerrosneliömetrin verran. Tämä on Joensuun kaupungille onnistunut kauppa ja varma tulonlähde kiinteistöveron myötä. Kovin korrektia toimintaa tämä kuitenkaan ei ole koko maakuntaa ajatellen.
Liikennesuma ja sumppu Tikkamäelle voimistuu entisestään. Jo nyt Tikkamäentien sairaalan kohdalla kulkee lähes 6000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Uudella rakentamisella onnistutaan luomaan parhaimmillaan trendikästä kaupunkikuvaa ja haluttuja asuntoja hyvätuloisille. Miten maakunta ja kaupunkilaiset voivat tässä strategiassa? Sitä voimme miettiä heikentyvien sote-palveluiden varjossa.
Martti Vaskonen
Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. Onko nimenmuutoksella merkitystä kun “pöly laskeutuu” ja samat johtajat jatkavat. Joensuu sai maineen johtavana skini-kaupunkina 1990-luvulla aiheellisesti ja tämä maine on seurannut kaupunkia liki näihin päiviin saakka. Vastaavasti sote-palvelut tuottava Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei voi vapautua Siun soten luomasta maineesta huonona työnantajana.
Työterveyslaitos näyttäytyy julkisuudessa puolueettomana asiantuntijaorganisaationa, johon luotetaan. Tämä organisaatio suorittaa maksua vastaan “tutkimukseen perustuvia, kokonaisvaltaisia työhyvinvointikyselyitä”. Nyt Työterveyslaitoksen työhyvinvointia Siun sotessa kartoittaneet “Mitä kuuluu” kyselyt vaikuttavat melkoiselta harhautukselta. Kuinka on mahdollista, että tämä laajasti ja voimallisesti tehty tutkimus, ei kertonut työntekijöille tai julkisesti mitään henkilökunnan todellisesta ylikuormituksesta ja työuupumuksesta?
Siun soten hallintomalli sisälsi tiedon ja vallan keskittämisen. Tämä hallintomalli heikensi merkittävästi lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lain tarkoitus on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Eri puolueista valitut luottamushenkilöt sulkivat silmänsä lähes täysin ongelmilta. Näin teki myös ammattijärjestöt Lääkäriliittoa ja joitakin työntekijöitä lukuunottamatta.
Nyt työntekijäpulan osalta ollaan tilanteessa, missä “nyt palveluita ei saa rahallakaan” (Karjalainen 19.7.2022), ”Joensuussa potilas odotti jopa 65 tuntia jatkohoitoa” (Yle 8.8.2022). Tämä on myös poliittisten päätösten seurausta. Kaksi vuotta sitten elokuun 7. päivä astuivat voimaan Siun soten toteuttamat irtisanomiset taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Nämä syyt lienevät olleen vain verho, minkä avulla haluttiin vaientaa Siun soten johtamistapaan kohdistuva kritiikki. Valitettavasti myös ammattiliittojen tuki irtisanotuille osoittautui heikoksi ja pyrkimys tietojen salaamiseen vastasi Siun soten omaksumaa toimintapaa.
Hyvinvointialue aloittaa ensi vuoden alusta toimintansa ja saa Siun sotelta perinnöksi mainehaitan, minkä korjaaminen vie vuosia nykyisen kokemuksen valossa. Tätä en tietenkään toivo, mutta jokaisen kriisin tausta on ymmärrettävä uusien virheiden välttämiseksi.
Martti Vaskonen
Keskustelu suomettumisesta on virinnyt jälleen Ylen uutuussarjan myötä. Ben Zyskowicz sanoi perjantaina 14.1. Ruben Stillerin haastattelussa, että suomettumisen aika on ohitse, mutta ilmiöön hänen mukaansa liittynyt USA:n demonisointi vaikuttaa edelleen suomalaisten kielteisiin natokantoihin.
Natomielisille USA:n kritiikki on poliittisesti hyödyllistä liittää suomettumiseen, josta kaikki haluavat irtisanoutua. Kuitenkin “demonisoinnistaan” USA on itse vastuussa omilla toimillaan. Kylmän sodan aikana se ei ollut itäistä kilpakumppaniaan moraalisempi toimija kotimaassaan tai maailmalla. Amerikan alkuperäisasukkaiden kansanmurhalle ja afrikkalaisten orjuudelle perustuvasta syntytarinastaan puhumattakaan.
Läpi 1900-luvun USA nujersi kotimaassaan väkivaltaisesti ammattiyhdistys- ja kansalaisliikkeitä ja murhasi niiden johtajia. Martin Luther Kingin, Malcolm X:n tai Fred Hamptonin salamurhien jäljet johtivat suoraan tiedustelupalveluihin. Murhien tilaajia ei ole saatu oikeuden eteen ja ratkaisevia todisteet pysyvät tänäkin päivänä salattuina. Vuonna 1985 poliisi lentopommitti Philadelphiassa kokonaisen naapuruston maan tasalle tavoitteenaan erään kansalaisliikkeen tuhoaminen.
Vaikka värillisten kansalaisoikeusliike saavutti voittoja, rakennettiin maassa viime vuosisadalla maailman suurin yksityinen vankilajärjestelmä, jonne pienituloisia ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia suljetaan nykyäänkin vuosikausiksi pienimmistäkin rikoksista. Tänä päivänä USA:n vankiloissa viruu 2,19 miljoonaa ihmistä. Enemmän kuin missään muussa maassa.
USA:n toiminta ulkomailla on oma lukunsa. Vietnamin sodassa se oli suoraan vastuussa yli 3 miljoonan ihmisen kuolemasta. Läpi globaalin etelän se tuki suoraan ja tiedustelupalveluidensa avustuksella lukuisia verenhimoisia despootteja. Esimerksiksi Indonesiassa USA:n nukkehallitsija Sukarno murhasi yli miljoona ihmistä vuosien 1965-66 kommunistivainoissa. Etelä-Amerikkaa USA piti omana etupiirinään, jossa se murhautti johtajia ja järjesteli vallankaappauksia täysin oman mielensä mukaan, mistä tunnetuin esimerkki lienee Chilessä tapahtunut vallankaappaus 1973. Kuolonuhreja tuli jälleen kymmeniä tuhansia.
Kylmän sodan päättyminen ei muuttanut USA:ta maailmanparantajavaltioksi. Sodat ja salamurhat ovat jatkuneet entiseen tahtiin. Afghanistainin ja Irakin hävittämien ja miehitys synnyttivät edelleen jatkuvan arabien diasporan, ja nostivat raunioista ISIS:in kaltaisia ääriliikkeitä. Samaan aikaan USA:n liittolaisvallat Israel ja Saudi Arabia käyvät omia sotiaan, jonka uhreina on kokonaiset kansakunnat Jemenissä ja Palestiinassa. Syyria ja Libya on ajettu jatkuvaan sisällissotaan. Kuolonuhrien kokonaismäärässä ollaan jälleen miljoonaluokassa.
Sitä, että lausuu ääneen USA:n tekoja ja niiden seurauksia, ei voida pitää demonisoimisena. Sen sijaan USA:n toimien arvostelijoiden huitominen leimakirveillä, ja poliitikkojen vaikeneminen suurvallan sota- ja valtapolitiikasta muistuttaa suuresti suomettumisen käytäntöjä. Näyttääkin siltä, että rähmälläänolo on suomalaisen ulkopolitiikan peruspilari.
Kirjoittaja Viljami Vaskonen
Terveys- ja sosiaalipalveluissa ongelmiin ei ole ajauduttu sattumalta vuodessa tai kahdessa. Lopputulos on ollut lukuisten virheellisten päätösten vääjäämätön tulos, mistä Pohjois-Karjalan sote-kuntayhtymä Siun sote on tyypillisin esimerkki.
Siun soten kriisiin ja pattitilanteeseen on ajauduttu hallintosäännön pohjalta. Tiedottamisesta julkisuuteen vastaa toimitusjohtaja. Tämä takasi sen, että julkisuuskuva oli pitkään kirkas, mutta sillä on pimeä puolensa.
Siun sotessa on töissä yli 7000 henkilöä, siksi tärkeintä on henkilökunnan johtaminen, muuten on luvassa vain ongelmia. Ammattijohtaminen vain arvojärjestykseen perustuvana käskyttämisenä johti kriisiin. Tällä oli koko ajan vahva poliittinen tuki. Kuntavaalit eivät vaikuttaneet kuntayhtymän johtoon. Entiset jatkaa uudella kosmetiikalla.
Kosmetiikka ei riitä palauttamaan luottamusta. Rehellisyys vaatii muutakin. Siun soten kelvoton johtajisto on irtisanottava tai siirrettävä muihin tehtäviin. Se on aluevaaleissa valittavan valtuuston ensimmäinen tehtävä.
Seuraava tehtävä on luottamuksen rakentaminen. Luottamus vaatii päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tähän ei julkisuuslaki riitä, vaan hyvinvointialueen johtamiseen on saatava uusi hallintosääntö “liikennesääntö”, mikä hajauttaa valtaa ja tiedonsaantia
S. Marinin hallitus on osoittanut vain 125 miljoonaa euroa tälle vuodelle sotealan palveluvelan purkuun. Se on mitätön summa todellisen tarpeen rinnalla. Kuntavaalien tapaan aluevaaleista muodostuu katteettomien lupausten vuori, ellei ehdokkaat ja äänestäjät vaadi selkeitä esityksiä uudeksi johtamistavaksi.
Rahoituksen ja palveluiden järjestäminen tarpeita vastaavaksi on mahdollista. Tämän osoittaa hävittäjähankinta, mihin löytyi 10 miljardia euroa noin vain läpihuutojuttuna. Nyt valittava hyvinvointialueen valtuusto ei saa olla pelkkä kumileimasin, kuten eduskunta hävittäjähankinnasta päätettäessä.
Martti Vaskonen
aluevaaliehdokas, SKP
Joensuu
punaisetsanomat.wordpress.com 