Älä jatka paha sote, tule hyvä sote!

Sote keskustelua seuranneet tietävät, että tulevissa aluevaaleissa ympäri Suomen valitaan aluevaltuustot, jotka johtavat ”hyvinvointipalveluita”. Pohjois-Karjalan kriisiin ajautunut sotekuntayhtymä Siun sote aloitti jo viisi vuotta sitten, ajautui kriisiin ja diktaattorin valtuudet saanut johto on vastuussa tapahtuneesta. Poliittinen tuki tällä johtamistavalle, käskyttämiselle ja uhkailulle on ollut vankkumaton. Siksi vaatimus ja tunnus: Alä jatka paha sote, tule hyvä sote! on perusteltu. Siun soten henkilökunnalta on viety motivaatio ja alata hakeudutaan pois. Palveluiden saatavuudesta kärsii potilaat ja asikkaat.

Voimme valita myös toisin. On tarve murtaa se poliittinen tuki Siun soten johtamisjärjestelmältä, mikä on johtanut nykyiseen Paha-soteen Pohjois-Karjalassa.

KIrjoittaja Martti Vaskonen

Naton lobbauksessa mukana monia tahoja

Karjalaisen pääkirjoituksessa (27.10.) iloittiin EVA:n kyselystä, jonka mukaan Nato-jäsenyyden vastustus on vähentynyt parilla prosentilla. Karjalaisen mukaan Nato on monenkeskinen kriisinhallinta- ja yhteistyöjärjestö, jossa Suomikin voisi luontevasti olla täysjäsen.


Suomessa on vahva natolobby, joka koostuu oikeistopoliitikoista, puolustushallinnon korkeista virkamiehistä ja johtavista sotilaista. Se on aktiivisesti ajanut natojäsenyyttä 90-luvun alusta lähtien. Hornet-kauppa oli merkittävä avaus, joka johti natokumppanuuteen ja vei meidät Afganistaniin. Ukrainan kriisi tuli kuin taivaanlahjana ja Venäjän uhalla pelottelu on tavallista. Jo vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan suurimpien lehtien päätoimittajat kannattivat Suomen natojäsenyyttä.

Mediassa ei vahingossakaan tuoda julki perusasioita Suomen geopoliittisesta asemasta. Itämeren kautta tapahtuu lähes puolet Venäjän ulkomaankaupasta ja vielä suurempi osuus Pietarin talousalueen kaupasta. Vaikea uskoa, että Venäjä haluaisi sotilaallista kriisiä alueelle kuin äärimmäisessä tilanteessa. Onhan Venäjän sotilaallinen voima vain neljäs osa EU-maiden sotavoimasta. Moskovassa Nato näyttäytyy vihollisena. Alueen vakauden kannalta on sekä Venäjän että Suomen yhteinen intressi, ettei Venäjä koe sotilaallista uhkaa Suomen alueen kautta.

Suomen tekemät sotilaalliset sopimukset johtavien natomaiden kanssa ovat johtaneet jatkuvaan vieraiden joukkojen harjoitteluun Suomen alueella. Niiden merkityksestä Suomen ulkopoliittiseen asemaan ei ole käyty julkisuudessa minkäänlaista keskustelua. Tosin eduskuntaakin on pidetty pimennossa. Nato-option vuoksi Suomi ei pysty edes allekirjoittamaan YK:n ydinaseidenkieltosopimusta, vaikka yli 80 prosenttia kansalaisista sitä hallitukselta odottaa.

Ymmärrettävästi nämä seikat herättävät epätietoisuutta Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Liittoutumattomuuden kannatus kaipaisi vahvistuakseen johtavien poliitikkojen selkeää tukea. Onko poliitikoilla kyseessä rohkeuden vai ymmärryksen puute? Tunnetaanko riittävän hyvin sotilaallisen liittoutumattomuuden perusteita, jotta kyettäisiin asettumaan julkisesti ja selvästi natolobbya vastaan? Se vaatisikin kyllä rohkeutta. Silloinhan voisi todella joutua suurten mediatalojen sylkykupiksi politiikassa.

Kirjoittaja Hannu Ketoharju

Artikkelikuva Martti Vaskonen

Onko ammattiliiton jäsenellä kuluttajansuojaa?


Ihmisen arkikokemus määrää mitä hän ajattelee ympäristöstään, myymälöistä, julkisista ja yksityisistä palveluista. Mihin lokeroon ammattiliitot kuuluvat? Onko se kommunistista potaskaa vai jotain parempaa?

Uset ammattiliitot ovat ajautuneet ongelmiin, koska niiden viesteihin ei enää luoteta. Ammattiliitot näyttäytyvät vain laitoksina, mitkä takaavat paremman päivärahan työttömyysjaksolta.

JHL kertoo omalla etusivullaan netissä, että siihen kuulumalla “saat reilun palkan ja muut ehdot työstäsi”. Todellisuudessa voit saada sen minimipalkan, minkä työehtosopimus sallii ja piste.

Myös se että saat muut reilut ehdot työstäsi on kaukainen haave.  Työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus takaa sen, että työnantajalla on oikeus valvoa ja johtaa työtä mielivaltaisesti tai muodollisesti henkilökuntaa osallistamalla. Lain ja sopimusten rajat venyvät ja paukkuvat. Harmaata aluetta riittää harhailtavaksi vuodesta toiseen.

Hyöty työn tuottavuuden kasvusta, “samassa ajassa enemmän” on mennyt työnantajien hyödyksi. Onko se reilua? Onko se reilua, että julkisen sektorin kuluttavissa ammateissa joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle ennen eläkeikää joka kolmannen kohdalla. Niin sanottuja terveyden takaavia “suojatyöpaikkoja” löytyy vain johtotehtävissä ja sotilasammateissa. 

Onko se reilua, että työaikaasi on pidennetty ja lomarahojasi leikattu? Onko reilua, että uuden työaikalain mukaan työnantajan mahdollisuudet teettää ylityötä kasvavat sadan vuoden takaisesta 200 tunnin enimmäismäärästä noin 400 tuntiin vuodessa.

Uusi työaikalaki on niin heikosti kirjoitettu, ettei sitä valvova viranomainen AVI pysty tulkitsemaan. Meni vähän kuin kuuluisa kikysopimus. Ei oikein tiedetä mitä on tehty.

Se että ammattiyhdistysliike kamppailisi lyhyemmän työajan puolesta on vielä utopiaa. JHL:n näkyvin valtakunnallinen kamppailu on kerran vuodessa järjestettävä Nenäpäivä. 

Auttaisiko ammattiliittoja, jos punaiset nenät kaivettaisiin esille kymmenen kertaa vuodessa. Saisiko se työläiset hylkäämään YTK:n ja järjestäytymään voimaksi, mikä vakavissaan ajaa parempia työehtoja?

Voimme  kamppailla hyvistä työehdoista ja ottaa reilun askeleen vasemmalle. Mitään estettä sille ei ole. Hyvä kaikkia kuluttavaa työtä tekevien yhteinen vaatimus ja tunnus on jo olemassa. Se voidaan toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Tunnus kuuluu: 30 tuntia viikossa riittää!

Martti Vaskonen

SKP:n ay-ryhmä pj

Tuhoisaa ympäristön suojelua autoteollisuudelta

Luonto lehti pyytää ehdokkaaksi turhaketta vuodelle 2022 (tosin sivusto on huonosti päivitetty). Pikkukrääsän sijasta turhake-ehotukseni liittyy autoteollisuuden ylivaltaan liikkumisessa, mihin keskivertokansalaiselta uppoaa 1/10 tuloista.

Eli ehdotan vuoden turhakkeeksi autoja, missä on yli 20 hv moottori. Muussa tapuksessa käy näin : Mercedes-Benz tuo uuden 300 hevosvoimaisen (hv, 224 kW) karvalakkimallin täyssähköisenä ja paremmalle väelle 500 hv (373 kW) ilmastonmuutosta torjumaan, kuten EU vaatii.

Noilla nykyisten uusien autojen tehoilla saa jo supertehokkaasti renkaita jauhettua ja ongelmia kasvatettua. Siis henkilöautossa on saman verran tehoa kuin rekassa. Rekkakuskilla on käytössään 7 hv / tonni, kerskakulutus kuskilla 200 hv / tonni. Pientä rajaa hyvät eu-fanit ja jarruja autoteollisuuden ylivallalle. Pyydän lajitovereita osallistumaan turhake-ehotukseen pienitehoisten autojen puolesta. Ne ovat halpoja valmistaa, kuluttavat vain murto-osan luonnonvaroja ja samalla saamme turvallisemman liikenneympäristön.

Artikkelikuvan huolto/maastoauto voisi toimia myös biokaasulla, mutta EU:n ja sen autotelollisuuden ohjaamana vain sähköautoja suositaan verotuksessa. Kuvan auto on ollut käytössä yli 20 vuotta ja hyvällä huollolla ikää tulee vastaavasti lisää.

Vanhoja autoja muutetaan (konvertoidaan) biokaasuautoiksi ja siihen saa toistaiseksi tukea. Trafilta. Aiheesta kirjoitaa mm. Länsiväylä . Myös maatalouden tukea biokaasun tuotantoon on lisätty mutta mahdollisuus biokaasun käyttöön liikenteessä on epävarmoissa käsissä, eli EU:n komission antamissa säännöksissä. 

Suomessa hallitus noudattaa omissa kansallisissa asetuksissaan näitä komission säännöksiä, mitkä muuttuvat parin vuoden kuluttua. Tällä hetkellä maatilat voivat käyttää investointituen avulla tuotetun biokaasun oman tilansa työkoneissa, mutta eivät voi myydä sitä liikenteessä käytettäväksi. Myyntiä varten maatilojen pitäisi perustaa yritys, mikä tarkoittaisi pienempää investointitukea.

Teksti ja kuva Martti Vaskonen

Vaalitorin avoin oppimisympäristö

SKP.n toriteltta muuttui vaalien myötä avoimeksi oppimisympäristöksi. Telttavierailta kysyttiin, kuinka monta työtuntia voi ostaa  hävittäjähankintojen hinnalla, mitkä ovat lähes 10 miljardia euroa? Lähimmäksi oikein vastasivat nuoret ja yksi oikea vastauskin löytyi, kun haettiin hoivatyön pakkauskustannuksia kuntasektorilla (ks. taulukko ja linkki)

https://www.stat.fi/til/ksp/2020/ksp_2020_2021-04-29_tie_001_fi.html

Insinööritieteisiin perehtyneen opettajan laskelma heitti noin kolmekymmentä kertaisesti ja useimmat vastaukset olivat “varmaan hirmu paljon, kauheen paljon, paljon, en osaa laskea”

Pitäisikö tästä kyselyn tuloksesta huolestua? Kyllä. Koska vastaajina oli myös useamman puolueen aktiivi tai kannattaja. Toinen huolestuttava seikka on velanoton lisääminen. Hävittäjähankinta aiotaan toteuttaa valtion budjetin ulkopuolelta, siis selkosuomella velaksi. 

Yhdessä muiden valtion velkojen kanssa uuden velan takaisinmaksuun tarvitaan velkaa, joten kaikki yhdessä tekee julkisten palveluiden turvaamisesta entistä vaikeampaa.

Oman mausteensa keskusteluun hävittäjähankinnoista tuo sekin, että tavallisen työntekijän palkasta ⅔ palautuu veron ja veronluonteisten maksujen kautta yhteiskunnalle. Hävittäjiin upotettavat miljardit häipyvät Suomesta pois, eivätkä jää kiertämään Suomen omassa taloudessa sitä tukien.

Hävittäjähankinnoista luopumalla voitaisiin kuntasektorin palveluihin ostaa yli 300 000 000 työtuntia, mitkä lisäisivät myös ostokykyä ja tukisivat paikallistaloutta.

Teksti ja kuvat Martti Vaskonen

Kuntavaalit 2021 ehdokkaan silmin

Suomen tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan terveys- ja sosiaalipalveluissa tehtiin vuonna 2020 yli 12 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna 2019 ja 16,5 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin vuonna 2018. Tämä siis siitä huolimatta, että puhetta on piisannut hoivatyön ongelmista.

Meillä ongelmat kätketään ja tilannetta kaunistellaan. Vaikka työvoimaa on runsaasti tarjolla, julkisuudessa puhutaan työvoimapulasta. Työvoiman saatavuutta heikentää lyhyet, epämääräiset työsopimukset,  huonot työolosuhteet ja työn kuormittavuus. 

Taulukko Suomen tilastokeskus

Työvoiman saatavuutta terveys- ja sosiaalipalveluissa rajoittaa  työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus.  Hoitotyössä eettistä stressiä aiheutuu usein työtilanteissa. Kun aikaa on vähän, ketä hoidat ensin? Mitä jätät tekemättä? Ei ole siis ihme, että alalta hakeudutaan pois.

Kevan selvityksen mukaan joka kolmas kuntasektorin työntekijä jää eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Hoiva -nimikkeellä eläköityviä on 43 000 ja heistä joka kolmas jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Sama kohtalo on muillakin kuluttavaa työtä tekevillä. 

Suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa esimerkiksi maatalouslomittajien, siivoojien, kiinteistöhuollon työntekijöiden, avustavien keittiötyöntekijöiden ja sosiaalialan hoitajien ammattiryhmissä. 

Riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on liki olematon upseereilla ja aliupseereilla, vähäistä hallinnon, talouden ja lain asiantuntijoilla. 

Nyt on kysyttävä, minkä vuoksi työtä ei kevennetä ja työaikaa lyhennetä, kun työstä johtuvat sairaudet ovat näin yleisiä? Tämän lisäksi työttömyys on kasvanut sietämättömäksi. Julkisen alan työntekijät jäävät osatyökyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 54,2 vuoden iässä ja pysyvälle täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 59,6-vuotiaana .Miksi ei edes edes yli 50 -vuotiaiden työaikaa lyhennetä tuntuvasti, vaikka työkyvyttömyys menot ovat jo yli  2 miljardia vuodessa.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, kun henkilöllä on diagnisoitu sairaus tai vamma ja hänellä on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 300 päivää. Polku työkyvyttömyyseläkkeelle on kivulias ja tietää myös rahahuolia. Esimerkiksi 50 prosentin invaliditeetistä myönnettävä alennus kunnallis- valtionverossa on yhteensä 200-250 euroa vuodessa. Sillä rahalla ei voi alentuneesta työkyvystä johtuvia menoja korvata, elämän laadun heikkenemisestä puhumattakaan. 

Vanhuuseläkeiän nosto on myös aiheuttanut painetta työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen, erityisesti iän ja sen mukana tulevien terveysvaivojen lisääntyessä. Työn keventäminen ja työajan lyhentäminen on avain työkyvyn ylläpitämiseksi.

Kuntatyönantajat ovat olleet on liian passiivisia työajan lyhentämisessä.

Kuntatyönantajien arvovaltaa heikentää myös työnantajien laajat valtuudet työntekijöiden irtisanomisiin Yhteistoimintaneuvotteluissa. Irtisanominen tapahtuu tuotannollisista ja taloudellisista syistä osana YT-neuvotteluja. Usein vasta oikeudessa esitetään perusteita, joita työsopimuslaki sekä työ- ja virkaehtosopimus edellyttää.

Taulukko Työ- ja elinkeinoministeriö

Työttömyyttä Suomessa ja Euroopassa on hoidettu työvoiman tarjontaa lisäämällä.  Meillä Suomessa laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja työvoimapalveluissa olleiden yhteismäärä oli joulukuun lopussa 465 000, siis lähes puoli miljoonaa henkilöä. Se on paljon maassa, jossa työvoimaan lasketaan 2,7 miljoonaa henkilöä. Näin laskettuna työttömyys on 17 % työvoimasta. 

Oravanpyörää työn, työttömyyden ja työkyvyttömyyden välillä on hidastettava. Tämä vaatii työn ja tuotannon tulosten, työn hedelmien uudelleen jakoa.  Sen voimme aloittaa jo näissä kuntavaaleissa.

Koronakriisistä huolimatta demarivetoinen hallitus on jatkanut Suomen hävittäjähanketta, jolle eduskunta antoi joulukuussa 2020 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden. Arviot hävittäjähankkeen elinkaarikustannuksista vaihtelivat eduskuntakeskustelussa 20-30 miljardin euron välillä. SKP näkee, että nämä varat tulee ohjata kuntiin ja ihmisten peruspalveluiden turvaamiseen. Rahaa Suomesta löytyy. On päätettävä halutaanko se käyttää sota-aseisiin vai arjen turvaan.

MARTTI VASKONEN kuntavaalit 2021 numero 429, Suomen kommunistinen puolue

Martti Vaskonen SKP Joensuu

Tarvitaan radikaaleja keinoja ympäristökriisin pysäyttämiseksi

Ympäristökriisi lienee suurin kriisi ihmiskunnan historiassa. Tämä on ollut jo pitkään tiedossa mutta vasta viimeisten vuosien aikana on alettu tehdä jotain sen yhden osa-alueen korjaamiseksi eli ilmastokriisin. Meidän on tehtävä jotain eikä yksilön valinnat ratkaise mitään. On tehtävä koko yhteiskunnan kattava järjestelmän muutos.

Teollisuutta ja tuotantoa on supistettava. Nykyinen liika tuotanto johtaa liika kulutukseen, joka johtaa taas tuotannon kasvamiseen. Tämä kehitys on pysäytettävä ja alettava tuottamaan tarpeen mukaan ei yritysten etujen mukaan. On säädettävä lailla, kuinka kauan kunkin tuotteen tule kestää sekä määrättävä, että toimivan tai korjauskelpoisen tilalle ei saa hankkia uutta. Verotuksella näitä ei voi ohjata, sillä ne olisivat tasaveroja ja osuisi näin voimakkaimmin pienituloisiin ja köyhiin.

Talouskasvun ihannoinnista on luovuttava. Talouskasvu perustuu ympäristön ja ihmisten kasvavalle riistolle, josta todellisuudessa hyötyy vain murto-osa kansalaisista. Vähenevistä luonnonvaroista pitäisi pitää kiinni ja käyttää vain pakollisen verran.

Ruokaa tuotetaan 10 miljardille ihmiselle mutta nälkää näkee satoja miljoonia ihmisiä ja korona on pahentanut tilannetta. Ruoan tuotanto on nykyisellään kuormittavaa ympäristölle. Eläimille syötetään ihmisille kelpaavaa ruokaa, jotta nämä sitten puolestaan voidaan syödä. Tämä ei tarkoita, että lihaa ei saisi syödä tai maitotuotteita käyttää, mutta niiden käyttöä on vähennettävä. Vähentäminen on tehtävä tuotantoa vähentämällä ja valistamalla, sillä hinnan korotukset johtaisivat vain siihen, että lihasta ja maitotuotteista tulisi rikkaiden herkku.

Mitä on tehtävä?

Tarvitaan systeemin muutos, joka ei perustu jatkuvan talouskasvun ihanteeseen rajallisessa maailmassa. Niin sanottu viherpesu on lopetettava ja siirryttävä oikeasti kestäviin ratkaisuihin. Tuotannossa on siirryttävä koko yhteiskunnan kattavaan suunnitelmatalouteen, jossa tuotetaan sen verran, kun on pakko, jotta tarpeet saadaan tyydytetyksi.

Päästöjä on vähennettävä. Sotateollisuus ja armeijat ovat aikamme pahimpia saastuttajia. Näitä ei edes sisällytetä kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Kansainvälinen aseistariisunta on tähän ainoa ratkaisu. Autoilua tulee vähentää rajoituksin ja kielloin ei kustannuksia lisäämällä, sillä se koskee pahiten maaseudun köyhään väestöön. Myös sähköautot kuluttavat luonnonvaroja eivätkä ole päästöttömiä. Kuitenkin ne ovat huomattavasti parempia erityisesti päästöjen kannalta kuin nykyiset polttomoottori autot. Päästöjen vähentämisen lisäksi on kasvatettava hiilinieluja.

Toni Kallioinen

Artikkelin kuvat Martti Vaskonen

Suomi karkuteillä ydinasekieltosopimuksesta

121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kehottaa Suomen eduskuntaa ja hallitusta toimimaan ydinasekieltosopimukseen liittymisen puolesta, nyt kun YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astui voimaan 22.1.2021. ”Ydinasekieltosopimuksesta oletetaan muodostuvan osa kansainvälistä lainsäädäntöä, joka asettaa normin myös sopimukseen kuulumattomille maille”, toteaa ICAN Finland -verkoston koordinaattori Kati Juva. 

Sitäkin ihmeellisempää tämä Suomen pidättyväisyys on, kun suomalaisten suuri enemmistö, yli 80 prosenttia ihmisistä kannattaa sopimusta. Sopimuksen on allekirjoittanut maailman valtioiden suuri enemmistö . Yksikään ydinasevaltioista ei ole sitä allekirjoittanut.

Sopimusta ajanut International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -järjestö sai vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinnon.

Voisiko Suomen pidättyvyyden taustalla olla sama ”tekijä”, joka vaikutti Ruotsiin? Sen on epäilty joutuneen kovan ulkopuolisen painostuksen kohteeksi, kun se oli mukana neuvotteluissa – toisin kuin Suomi – ja ilmoitti liittyvänsä sopimukseen. 


Svenska Dagbladet raportoi vuoden 2017 elokuussa, että Yhdysvaltain silloinen puolustusministeri James Mattis varoitti kirjeessään puolustusministeri Peter Hultqvistille, että Ruotsin liittyminen ydinkieltosopimukseen vaarantaisi läheisen puolustusyhteistyön Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. 

Ruotsalaisen lehdistön mukaan vastaavia varoituksia tuli vuoden 2017 aikana useaan otteeseen Yhdysvalloista ja muista Nato-maista.  Ruotsi ”vetikin länget pään yli” ja luopui allekirjoituksesta. 

Puolustusministeri Mattis kävi myös Suomessa puolustusministeri Jussi Niinistön ja presidentti Sauli Niinistön vieraana vuoden 2017 lopulla. 

Suomen kantaan vaikuttaa tietenkin myös maamme historian suurin asekauppa. Ilmavoimien himoitseman F-35 koneen hankintaa ei saa vaarantaa poikkipuolisella asenteella Yhdysvaltojen ydinaseisiin. 

Nato-kumppanuudessa, jatkuvissa yhteisissä sotaharjoituksissa ja kilpavarustelussa menetämme ulkopoliittista liikkumavaraa ja mahdollisuuden harjoittaa itsenäistä rauhanpolitiikkaa. Joudumme suurvaltojen pelinappulaksi.

Hannu Ketoharju

Onko huolenpidossa jotain väärää?


Markku Ruotsila nimittää Uutissuomalaisen Debatissa (Karjalainen 23.1.) vihervasemmistoa ylimieliseksi ja suvaitsemattomaksi eliitiksi, jonka projektia ei missään enemmistö kannata. Mikä on tämä eliitin projekti? 


Ruotsilan mukaan Amerikan ei-konservatiivinen puolikas haluaa valtion hoivaa kehdosta hautaan, opastusta ajattelemaan oikein, elinkeinoelämän kahlitsemista sääntelyllä ja etnisten ja sukupuolivähemmistöjen sekä maahanmuuttajien voimauttamista. Onko ihmisten huolenpidossa ja valistamisessa sekä markkinavoimien rajoittamisessa sitten jotakin väärin? Pitäisikö ihmisten vapaasti antaa, kuten Ruotsila sanoo, puhua omantuntonsa mukaan ilman nimittelyä rasistiksi tai fasistiksi? 
Ihmisten mielipiteet ja vakaumukset vaihtelevat eivätkä ole aina eettisesti kestäviä. Pidäkkeetön mielipiteen ilmaisun vapaus ei lisää ymmärrystä ja avointa keskustelua vaan vahvistaa vain sen porukan valtaa, jolla jo on eniten ääntä ja voimaa. Tällöin maan hiljaiset ja alistetut eivät saa ääntään kuuluviin ja jäävät enemmistön syrjimiksi.


Juuri siksi on tärkeää voimaannuttaa vähemmistöjä, sillä vain näin saadaan koko väestön potentiaali käyttöön, ja maan kokonaishyvinvointi paranee.
Samassa Karjalaisessa on pikku-uutinen, jossa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen tavoittelee Tanskasta maata, jossa on tulevaisuudessa nolla turvapaikanhakijaa. Hänen mielestään liiat maahantulijat vaarantavat sosiaalisen koheesion.


Wikipedian mukaan sosiaalinen koheesio tarkoittaa ihmisten muodostaman ryhmän tai ihmisjoukon yhteenkuuluvuutta. Siis maan rajat hädänalaisilta sulkemalla väestön yhteenkuuluvuuden kuvitellaan paranevan. Jos tämä on sitä Markku Ruotsilan kuvailemaa sydänmaiden kapinaa, jossa halutaan vain olla rauhassa oma perinteinen elämäntapa säilyttäen, niin ainakaan minä en halua olla sellaisessa nurkkakuntaisuudessa mukana. 

Jaana Haverinen

Kirjoittaja Jaana Haverinen (kuva-arkisto Martti Vaskonen)

Hävittäjähankinnalla ei tieteellistä pohjaa

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen tiivistää kolumnissaan (Savon Sanomat 18.1.) ”Tieto itsessään ei takaa hyvinvointia ja sivistystä, vaan se, kuinka tieto käytetään kaikkien hyväksi ja on kaikkien saatavilla. Tätä edistää myös opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan vetämä Tutkitun tiedon teemavuosi 2021” Mönkkösen vaatimukseen, että ”tietoa pitää puolustaa laajasti ja sen pitää johtaa myös rationaaliseen käyttäytymiseen ja päätöksiin” voi yhtyä.

Sen toivoisin näkyvän myös Suomen historian kalleimmassa kaupassa, ilmavoimien kymmenien miljardien hävittäjäkaupassa. Sen seurauksena jo tämän vuoden puolustusbudjetti on kasvanut 50,4 prosenttia, lähes viiteen miljardiin.  

Tutkija Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta on useampaan otteeseen arvostellut HX-kauppaa sen kansantaloudelle aiheuttamien riskien vuoksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan asevarusteluun käytetyt varat ovat heikentäneet talouskasvua koulutusleikkausten vuoksi. Hänen mukaansa julkisille hankinnoille tavallista kustannus-hyötyanalyysia ei ole nyt tehty. Hornetien hankinnassa 90-luvun alussa sellainen vielä tehtiin.

Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön eversti Pertti Tervosen mukaan päätös hävittäjien hankinnasta on tehty ilman tieteellistä selvitystä niiden tarpeesta. Olisi pitänyt käsitellä kaikki ilmapuolustuksen osatekijät ja tehdä sen pohjalta esitys kokonaisratkaisuksi.

VT Pekka Visurin mukaan Suomella on halvempia ja toimivampia ratkaisuja oman maan puolustukselle. Vaarana on, että kauaskantoisia ja kalliita ratkaisuja tehdään nopeasti vanhentuvien oletusten perusteella. Hän siteeraa yhdysvaltalaiskenraalin Mark Milleyn arvioita sodan luonteen perustavasta muutoksesta lähimpien 10-15 vuoden aikana. Ratkaisevia tulevat olemaan tekoälyyn perustuvalla tiedustelulla täsmäohjatut ohjukset, lennokit ja muut uuden teknologian tuotteet. Tällöin esimerkiksi miehitettyjen lentokoneiden ja raskaiden panssarijoukkojen merkitys vähenee tuntuvasti. 

Visurin mukaan mitään erityistä sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa EU:ssa ei tarvitse kokea, sillä esimerkiksi Venäjään nähden EU-maiden sotilasmenot ovat noin nelinkertaiset. 

Näiden seikkojen vuoksi pitäisin järkevänä lykätä HX-kauppaa ja selvittää se kunnolla tieteelliseen tietoon perustuen. Kanadakin jäädytti oman hävittäjäkauppansa kalleuden vuoksi ja jatkoi Hornettien käyttöikää kymmenellä vuodella. Onko Suomellakaan varaa virheinvestointiin, varsinkaan näin korona-aikana?

Hannu Ketoharju

Artikkelikuva vuodelta 2016, jolloin USAn hävittäjät tulivat Rissalan lentotukikohtaan omalla ilmoituksellaan. Ilmatankkaus kuului harjoituksiin (arkistokuva Martti Vaskonen)